Vihreä Lanka on poiminut HS:sta sivuilleen erikoisen metsäuutisen. Suomesta Tansaniaan vietyjen männyntaimien mukana on kulkeutunut punaisen kärpässienen rihmastoa. Uudessa ympäristössä sienet ovat viihtyneet liiankin hyvin, sillä uutisen mukaan "useat pahaa-aavistamattomat tansanialaiset ovat kuolleet syötyään punakärpässieniä".

Suomessa nimenomaan punaista kärpässientä ei pidetä tappavan myrkyllisenä, kahta muuta lajia kylläkin.

Pidä Lappi Siistinä ry on myöntänyt vuoden 2003 ympäristöpalkintonsa voimalaitosyhtiö Kemijoki Oy:lle Kitisen patoaltaiden maisemointitöistä sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kunnostushankkeista.

Asiaan vihkiytymättömille on syytä tähdentää, että ympäristönsuojelu ja luonnonsuojelu eivät aina kulje käsi kädessä. Hyvä esimerkki tästä on Lapin ympäristönsuojeluyhdistys, jonka keskeisenä toiminta-ajatuksena on luonnonsuojelun vastustaminen.

Koirien määrä on pitkään jatkuneen laskusuhdanteen jälkeen kääntynyt nousuun. Suomenajokoira on pitänyt pintansa suosikkirotuna, ei kuitenkaan täällä Lapissa. Saksanpaimenkoiran paras mainostaja lienee poliisikoira Rex. Kolmossijalle sijoittui norjanhirvikoira.

"Vaate tekee koiran", julistetaan eilen jaetun Pirkka -lehden etusivulla. Laajassa artikkelissa annetaan ohjeita lemmikin asianmukaisesta pukemisesta. Näyttäviä turkkeja ja kurahaalareita!

"Enemmän humaltuneet konttaavat jokitörmiä, päkkäävät päällään toisiaan ja perääntyvät vauhdinottoon kuin vihaiset pässit. Päkkäämistä harrastetaan silloin kun jalat eivät enää kanna. Siinä ei saa käyttää käsiä, vaan on päällä puskien yritettävä työntää vastustaja jokeen. Kylissä on aina ollut väkivahvoja kyrmyniskoja, joita kunnioitetaan lujina päkkääjinä."

Lauri Hihnavaara: Luiron laulu. WSOY 2002

Hiihtäjäkuuluisuus Jari Isometsä osoitti Iisalmen Sm-hiihdoissa, että lausunnot irtoavat lähes entiseen malliin (Lapin Kansan mukaan):

- Niin v-mäisesti kuin te olette minusta kirjoittaneet viimeiset kolme vuotta, on saatanan mukava olla taas tässä ringissä. Se on merkki siitä, että pärjää, Isometsä aloitti.
Karpaasi myönsi, että kritiikki on tullut aiheesta. Kilpailukieltoon joutunutta urheilijaa ei ole kohdeltu silkkihansikkain, vaikka rangaistus on jo kärsitty.
- Olen saanut ansioni mukaan, mutta joskus sen vittuilun voi lopettaakin, Isometsä esitti.

Kaikupohjaa puheille antoi Isometsän saavuttama kakkossija 30 km:n yhteislähtökilpailussa.

Viikonloppu on mennyt räkätautia potiessa ja Jukka Parkkisen kirjoittamaa Yrjö Kokko -elämäkertaa lueskellessa. Kokon muistiinpanoihin ja laajaan kirjeenvaihtoon perusteellisesti paneutunut Parkkinen tarjoaa runsaasti uutta tietoa esimerkiksi Kokon elämänvaiheista ja perhe-elämästä. Helppoa ei ole aina ollut.

Lapin Kansan viikonloppusivuilla kerrotaan keminmaalaisen Erkki Lahdenperän nuoruudenseikkailuista. Lahdenperä pestautui kesällä 1940 Liinahamarissa Winha -nimiseen alukseen. Kun ikää oli vasta 15 vuotta, tarvittiin äidin suostumus. Äiti ei olisi päästänyt poikaa merille, joten nimikirjoitus piti väärentää.

Ensimmäinen matka suuntautui Yhdysvaltain itärannikolle ja edelleen Panaman kanavan kautta Chileen. Paluumatkalla miehistö karkasi laivasta New Yorkissa kuultuaan Suomen olevan sodassa. Uusi työpaikka järjestyi Keniaan aselastia kuljettaneesta jugoslavialaisaluksesta. Perillä miehistön suomalaisjäsenet joutuivat englantilaisten sotavangeiksi.
Maailmansodan päätyttyä Lahdenperä vapautui ja palasi syntymäseudulleen.

Täällä Lapissa Erkki Lahdenperä tunnetaan valmistamistaan erinomaisista metsäsuksista. Omassa käytössäni on pari, jolla on mittaa 280. Sopivasti notkean suksen hirvikuviolla koristeltu kärki pysyy lumen pinnalla juuri niin kuin mettäsuksen kärjen kuuluukin pysyä.

Mitä yhteistä on Tukholmalla ja Rovaniemellä? Ei ehkä muuta kuin mahdollisuus tavata saukko kaupungin keskustassa.

Lapin liiton jäärät ja hallituksen kepulaisministerit joutuivat taipumaan Kemihaaran soita koskeneessa Naturakiistassa. Viime vaiheessa tämä uhkaus saattoi kääntää päät. Jokohan Vuotoshanke kuopataan lopullisesti!

Kalatutkijakaverini sanoi joskus, että metsätalouden nimissä tehdyt ympäristömuutokset ovat näpertelyä siihen verrattuna, mitä vesistöissä on tapahtunut. Eikä puhe ollut saastumisesta tai rehevöitymisestä, vaan kalanistutuksista. Arviosta on aikaa, mutta Suomi kuuluu edelleen istutusten kärkimaihin - ainakin määrällisesti.

Keskustelu taajamakelkkailijoiden "ahdingosta" jatkuu Lapin Kansassa.

Toimittaja Outi Torvinen oikaisee tämänpäiväisessä päiväkirjamerkinnässään Lapin Kansassa esitetyn väitteen, että Lapissa vallitsisi yksimielisyys moottorikelkkojen siirtymäajon sallimisesta taajamissa. Väitteen esitti toimittaja Milla Sallinen näyttävästi LK:n etusivulle sijoitetussa jutussa 18.1. Outi Torvinen ei lämpene ajatukselle sallia kelkkailu hiljaisilla kaavateillä: "Siinäpä se hiljaisuus sitten menisikin."

"Moottorikelkka on maastoajoneuvo, ja hupikelkkailijat saavat luvan viedä koneensa laillisen reitin varteen peräkärryn päällä. Tai tehköön kelkkakerhot tai muut asiasta kiinnostuneet reitin päähän talveksi kelkkatallit, jos edestakainen kärryliikenne tuntuu hankalalta", kirjoittaa Torvinen.

Lapin Kansa kantaa huolta taajamissa asuvien moottorikelkkailun harrastajien oikeuksista. Kelkka pitäisi saada kotipihalta reitille ajamalla, ei pelkästään peräkärryssä. LK:n pääkirjoituksessa myönnetään, että "esimerkiksi pyöräteillä kaahailu on selkeä turvallisuusriski. Sitä lisää vielä se, että pyörätietä oikopolkuna käyttävät ajavat lujaa kiinnijäämisriskin pienentämiseksi. Kaiken kaikkiaan ahdingossa näyttävät siis olevan sekä moottorikelkkailijat että alueen asukkaat."

Lehden mielestä yksi ratkaisu voisi olla erityisen kelkkakaistan osoittaminen vähäliikenteisten kaavateiden reunaan. "Tärkeintä näet on, että kelkat saadaan pois jalankulkijoiden joukosta. Ja onhan säännelty liikkuminen aina parempi kuin joka tapauksessa tapahtuva villi ajaminen."

Olen pääkirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että kelkat on saatava pois kevyen liikenteen väyliltä, jalkakäytäviltä ja puistoista. Sen sijaan loppukaneettiin sisältyvä uhkaus laittoman ajelemisen jatkumisesta on selvä ylilyönti. Samalla logiikalla voitaisiin vaatia vaikkapa karhun kelkka-avusteisen kevätmetsästyksen laillistamista, koska sitä joka tapauksessa tullaan harjoittamaan.

Eilinen päivä meni Leukun eli valokuvauksen merkeissä. Vakuutuin siitä, että Photoshop on päivitettävä vaikka kuinka kipeää tekisi. Riittävä syy on mahdollisuus digikameran tuottamien raw-tiedostojen käsittelyyn. Muitakin hyviä uudistuksia on tehty, osaa Adobe panttaa seuraavaa versiota varten.

Paikallislehti Inarilaisen pääkirjoituksessa ihmetellään, miksi osa lappilaisista joutuu maksamaan televisioluvastaan täyden hinnan, vaikka kaikki kanavat eivät näy. Kansalaisten tasa-arvoisuus edellyttää, että tilanne hyvitettäisiin lupamaksua alentamalla. Nykyisellään tilanne on yhtä nurinkurinen kuin pakollinen riekonpyyntilupa Uudellamaalla.

Luontokuvaajia moitittiin takavuosina siitä, että kuvissamme ei ole ihmisiä eikä varsinkaan seksiä. Eläimiin erikoistuneet kollegat hiljensivät kitisijät luomalla uuden lajityypin, parittelukuvat. Tunnustus mediaseksikkyydestä tuli välittömästi: täysosumaotos kotkien lemmenhetkestä palkittiin vuoden lehtikuvana.

Meille maisemakuvaajille antaa toivoa maineikas saksalaissyntyinen valokuvaaja Helmut Newton. Hänen uusinta näyttelyään en ole vielä nähnyt, mutta nimi on lupaava: "Sex & Landscapes".

Helmikuussa avattava jäärakennus- ja taidenäyttely Snow Show on työntekijöiden määrällä mitattuna Rovaniemen suurin rakennushanke. Alueuutisissa näytettiin, kuinka lammen jäästä sahattiin kappaleita rakennusmateriaaliksi. Jatkotyöstämisessä käytettiin mm. sirkkeliä.

Matkalla -blogin Marjut tunnustaa (11.1.) kielikorvansa parkaisevan tuskasta aina kun äidinkieltä rais... käytetään huolimattomasti. Esimerkkinä on masentavalla vauhdilla yleistynyt ilmaisu alkaa tekemään. Professori Auli Hakulinen kuittaa asian yllättävän kevyesti:

"...lienee aikanaan koulussa oppinut, että alkaa-verbi saa seurakseen ensimmäisen infinitiivin latiivin, siis alkaa tehdä, eikä kolmannen infinitiivin illatiivia, mutta hänelle ei ole kerrottu miksi näin on, miksi vaihtoehto kuitenkin on olemassa sangen elinvoimaisena, eikä todennäköisesti myöskään perusteltu virheellisestä muodosta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. (Niitä tuskin on muita kuin se, että kielioppinsa sisäistäneet kunnon kansalaiset harmistuvat huomatessaan "virheen" yleistyvän.)"

Haittaako sekään, jos yhdys sanat on "väärin"?

Eiliseen hiihtelyyni osuvasti liittyvä kuva löytyy tämän päivän Kalevasta. Onks luontoo näkyny?

Avasin hiihtokauden kaksi viikkoa aikaisemmin kuin viime talvena. Lunta oli nyt vähemmän kuin silloin, kuitenkin riittävästi. Joella näkyi kaksi muuta hiihtäjää ja epälukuinen määrä kelkkoja.

Maikkarin kiekkopelissä JYP voitti aneemisesti esiintyneen Kerhon. Edellisestä Rinkelinmäellä otetusta vierasvoitosta ehti kulua melkein neljä vuotta.

Arto Juvonen vertailee digiscopingin (laadukkaan digipokkarin ja kaukoputken yhdistelmä) ja järjestelmäkameran etuja ja haittoja ilman piilokojua tapahtuvassa lintujen kuvaamisessa. Viime kädessä kysymys on siitä, tavoitellaanko huippulaatuisia kuvia painotarkoituksiin vai riittääkö huipputason nettilaatu. Jos riittää, digiscoping vaikuttaa järkevämmältä vaihtoehdolta.

Aktiivinen lintuharrastaja omistaa joka tapauksessa kaukoputken; myös digikamera kuuluu nykyisin yhä useamman huushollin perusvarustukseen. Lisävarusteeksi lintujen kuvaamista varten tarvitaan vain adapteri, jolla kamera kiinnitetään kaukoputken okulaariin.

Yksi Juvosen mainitsemista digiscopingin eduista miellyttää aivan erityisesti. Kuvan saa kauempaa, joten lintujen häiritseminen vähenee.

Kaukoidästä tullut turisti pysäytti minut Arktikumin käytävällä: olisiko hetki aikaa? Lähdin hänen peräänsä. Lähellä pitkän lasituubin pohjoispäätä seinällä on aparaatti, joka näyttää Ounasjoen kulloisenkin vedenpinnan tason. Sen ääreen pysähdyimme ja mies esitti ongelmansa. Mistä johtuu, että taso on talvella alhainen ja vakaa, mutta nousee keväällä tolkuttoman ylös? Oli minun vuoroni ällistyä.

Koirat oppivat, jos jaksaa opettaa. Tämä koira varsinkin.

Pyyntiporukan osakkuus pitää lihassa niin perusteellisesti, että keskitalven hirvidieetti saattaisi käydä ylivoimaiseksi ilman hyvää ruokalukemista. Paljastus sisältyy Timo "Picalogi" Helteen uusimmassa Suomen Luonto -lehdessä julkaistuun kolumniin.

Helle pitää itseään ja muita punalakkeja eräänlaisina suden viransijaisina. Petotutkija Ilpo Kojola on arvioinut, että tämän päivän ravintovarojen ylläpitämän hirvikannan luontaiseen säätelyyn tarvittaisiin n. 4000 sutta, siis 3850 nykyisten 150 lisäksi.

Aamun LK kertoo, että äskettäinen välikohtaus joulupukin ja häntä parrasta kiskoneen kreikkalaistytön välillä ei johda oikeustoimiin. Rikoskomisario Eljas Kannala Rovaniemen poliisista tähdentää, että varsinaista rikosta ei tapahtunut. Tyttö pillahti itkuun ja myös joulupukki pahoitti mielensä.

Norjalainen lehtikuvaaja Johan Brun jatkaa työuran päätyttyä kuvaamistouhuja harrastuspohjalta. Brunin lähiaikoina julkaistavassa kirjassa Våre brunner esitellään 117 kuvaajaan erityisen vaikutuksen tehnyttä siltaa.

Kuvaajan mielestä Norjan kaunein silta Helgelandsbrua löytyy Nordlannin läänistä. Myös Utsjoella sijaitseva Saamenmaan silta sijoittuu kärkipäähän: "Se on pieni ja kaunis, kuin nuori nainen."

Olavi Hoikka kirjoittaa Brunin hankkeesta tämän päivän Lapin Kansassa.

Jääkiekkoa taas. Nuorten maajoukkue pelasi hyvin, mutta ei mahtanut mitään paremmalleen; livenä paikallinen hegemoniaottelu RoKi vastaan EtPo Ylitorniolta.

Lappi Areenalla erityistarkkailussa oli kaksi taustoiltaan ja ulkoiselta olemukseltaan perin erilaista ulkomaalaispelaajaa: RoKin joukkueeseen joulutauolla maalintekijäksi hankittu kiekkoilijaksi heiveröinen yliopistopelaaja Sean Ober ja EtPon jo kertaalleen kiekkoilun lopettanut satakiloinen Konstantin Astrahantsev. Viimeksi mainittu liittyi KalPan Sm-liigajoukkueeseen syksyllä 1994 pelattuaan sitä ennen kuusi kautta itänaapurin mestaruussarjaa Tseljabinskin Traktorin joukkueessa.

Kyseenalaisia vahvistuksia molemmat. Ober tyylipuhdas snaipperi, vapaamatkustaja joka ei karvaa eikä puolusta. Astrahantsevia säästeliäämmin liikkuvaa jääkiekkoilijaa en muista sarjapeleissä nähneeni.

Pikkuleijonat esittivät taas loistavaa taistelua eilisessä puolivälieräottelussa Venäjää vastaan. Uurastus palkittiin onnekkaalla voittomaalilla, kun kaikki odottelivat jo jatkoaikaa. Aftonbladet noteeraa tapahtuman näyttävästi urheiluosiossaan. Etusivulla toki hehkutetaan Foppan kolmen maalisyötön iltaa NHL-liigassa.

Tämän päivän Lapin Kansa on tietävinään, että Iisalmen lähellä susi on jäänyt auton alle ja menehtynyt. "Kyseessä on täysikokoinen, aikuinen eläin. Ruho vietiin Kuopion luonnontieteelliseen museoon tutkittavaksi."
Iisalmen Sanomien nettisivuilla on tapauksesta todenmukaisempaa tietoa.

Kehuin 28.12. maaherra Pokkaa hyväksi häviäjäksi, mutta peruutan lausunnon. Maaherra vaati uudenvuodenpuheessaan erityislakia, jolla KHO:n Vuotospäätös voitaisiin jyrätä.