Vapunvietto hyvässä vauhdissa: poliisi haki jo alkuillasta kaksi rähinöitsijää pihalta. Toinen pantiin rautoihin.
Jääkiekosta sen verran, että Suomi säilytti ykköspaikkansa ylivoimatehokkuudessa, mutta prosentit putosivat 35 pintaan. Ruotsi löytyy sijaluvulta 13. Olli Jokinen on ollut toistaiseksi kisojen paras aloittaja. Lisää tilastotietoa täällä.

Alkulohkojen pelit paketissa. Vakuuttavimmin ovat esiintyneet Kanada ja Tsekki, mutta mahdollisuuksia finaaliin asti on monella muullakin joukkueella. Suomen ylivoimatehokkuus ennen äsken päättynyttä ottelua oli yli 50%, mutta Saku ja kumppanit eivät pystyneet avaamaan Tsekin loistavaa alivoimapeliä.

Taas karhu-uutinen: kaksi yölinjalla ollutta rekkakuskia ilmoitti nähneensä karhun vain kahden kilometrin etäisyydellä Kemin keskustasta. Poliisi kävi paikalla ja varmisti jälkien perusteella havainnon.

Sää on ollut aurinkoinen, mutta hyytävän kylmä. Kun viikko sitten pilkkilammelle piti rämpiä soseessa, eilen kävelimme betoninkovalla hangella. Ahvenet söivät taas innokkaasti, aurinko paistoi eivätkä kelkat pärisseet.

Ruotsissa tapahtui harvinainen liikenneonnettomuus: karhu jäi junan alle.

Enontekiön Yliperällä sijaitsevaan Pitsusjärveen on tällä viikolla pudonnut meteoriitti. Iskun voimasta jäähän syntyi parinkymmenen neliömetrin laajuinen suurten jäälohkareiden ympäröimä avanto.

Selailin kuvien skannautumista odotellessani mielenkiintoista kirjaa vuodelta 1931: SUOMENMAA - Maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja (WSOY).

Nyt tiedän, että Petsamon asukasmäärä v.1929 oli 2339. Samana vuonna toimitetuissa eduskuntavaaleissa kok. puolue sai 140 ääntä, komm. puolue 141 ja maalaisliitto 4.

Hevosia oli 70, lehmiä 280, sikoja ja kanoja kumpiakin 40 ja poroja n.4000.

Markku Torkko käsittelee Lapin Kansan kolumnissaan kevään viime lumilla hiihdettävää Vaskoolihiihtoa ja antaa lopuksi voiteluohjeita:

"Pohjusta OF violetilla nro 425, tarvittaessa vaaleanpunainen (kova) RCF numero 405. Tämän jälkeen violetti RCF tai vaihtoehtoisesti Olympico punainen nro 415 tai violetti nro 416. Pinnoitteeksi ensin Ramsau-geeli 482 jonka pintaan kultapala TK-72483 tai 0 C:n vaiheilla Nagano-pala 473."

Pitopohjasuksella on puolensa!

Karhu on ollut keväisin rauhoitettu jo kymmenkunta vuotta, mutta salametsästys jatkuu. Kevään ensimmäinen uutinen laittomasta karhunkaadosta tulee Pudasjärveltä, missä kelkkapyytäjät ovat lahdanneet suurikokoisen uroksen Olvassuon luonnonpuiston alueella.

Ounaskosken sulassa perjantaina havaitsemani yksinäinen vesilintu sai pian seuraa. Seuraavana päivänä sulan vaiheilla vietti aikaansa arviolta kolmensadan naurulokin äänekäs parvi, muutama kala- ja harmaalokki, viisi sinisorsaa ja kaksi telkkäparia.

Tänään käynti Ounaskoskella tuotti kaksi keväälle uutta lajia: isokoskelon ja nokikanan. Ikkunasta näin kaksi töyhtöhyyppää.

Ilman taukoamatonta moottorikelkan pärinää pilkkiretkemme olisi ollut täydellinen. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, ja ahvenet söivät hullun lailla. Etkö usko?

Keittiöstä kuulunut ärtynyt mielenilmaus johtui toimittajan tietämättömyydestä. Pitääkö radion valtakunnallisella kanavalla työskentelevän toimittajan tietää, missä Virolahti sijaitsee tai että harri on kala? Missä ammatissa yleissivistystä ylipäätään enää tarvitaan ja arvostetaan?

Minulle riittää, että toimittaja - kielenkäytön ammattilainen - puhuu tai kirjoittaa hyvää suomea. Vaadimmeko mahdottomia?

Kesän mittaan naurulokkien kirkumiseen toivoo joskus taukoa, mutta keväällä ensi kertaa kuultuna ääni hivelee korvia. Viidenkymmenen yksilön parvi kierteli aamulla kaupungin yläpuolella. Peipot lauloivat ja Ounaskosken sulan reunalla lepäili kiikarin puuttuessa määrittämättä jäänyt vesilintu.

Pääsiäisenä puoli Suomea suuntaa Lappiin. Tervetuloa! Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ajoitus osuu nappiin: esimerkiksi Rovaniemen kohdalla viiden vuorokauden ennusteessa näkyy osittain tai kokonaan viisi aurinkoa. Etelä-Suomen päivälämpötiloihin ei ylletä, mutta toiselle kymmenelle kuitenkin. Se riittää mainiosti.

Enontekiön kunnanhallitus ehdottaa tien rakentamista Nunnasesta Lismaan. N. 35 km:n mittainen tieosuus lyhentäisi matkaa Enontekiöltä Inariin n. 150 kilometriä. Perusteluissa tähdennetään (Lapin Radion mukaan), että nykyisellään "Enontekiö on liikenteellisesti täysin eristetty muusta saamelaisalueesta".

Luonnonsuojelun kannalta ehdotus on pöyristyttävä. Uusi tie halkoisi lakisääteistä Puljun erämaata ja Lemmenjoen kansallispuistoa. Onko Enontekiöllä unohdettu, millaisen sodan Jerisjärven tienrakennus sai aikaan? Jään mielenkiinnolla odottamaan aina valppaiden luontoaktivistien kommentteja mahti-ideasta.

Kun UK-kansallispuisto 20 vuotta sitten perustettiin, metsurityöpaikkojen menetykset luvattiin korvata. Puistokunnista Sodankylässä ja Inarissa on oltu jotakuinkin tyytyväisiä asioiden hoitoon, mutta Savukoskella jaksetaan muistutella mahdollisesti saamatta jääneistä kompensaatioista.

Savukosken kunta esitti äskettäin, että Metsähallitus vähentäisi hakkuita kunnan alueella. Perusteluna oli, että hakkuut eivät nykyisellään hyödytä kuntaa. Ehkäpä Urho Kekkosen kansallispuiston perustaminen oli sittenkin viisas ratkaisu ja sijoitus tulevaisuuteen, myös Savukoskelta katsottuna.

Finnmarkin rannikolla kuukausi sitten riehunut myrsky repi lohenkasvattamon verkkoaltaat ja suuri määrä lohia ja kirjolohia vapautui. Kaleva kirjoittaa STT:n tietoon viitaten, että karanneita lohia oli enemmän kuin aluksi ilmoitettiin eli peräti 103000.

Vahinko tapahtui runsaan 100 km:n etäisyydellä Tenojoen suulta. Tutkijat pelkäävät karkulaisten risteytyvän luonnonlohien kanssa, jolloin Tenon lohen toistaiseksi puhtaana säilynyt geeniperimä on vaarassa.

Perjantai-iltana kuultiin viikon paras uutinen, jota olin estynyt tuoreeltaan kommentoimasta. Saku Koivu tulee kotikisoihin, terveenä ja huippukuntoisena.

Kevään ensimmäinen pilkkiretki on tehty. Nautin pilkkimisestä hyvässä seurassa, varsinkin jos sää suosii, saalista tulee sopivasti ja jää on alle metrin paksuista. Tänään ehdot täyttyivät, ja retki onnistui. Ylimääräistä iloa tuottivat lintuhavainnot: näimme joutsenen, kuulimme peipon ja kiurun.

Sain pienimmän ahvenen mitä millään pyydyksellä olen koskaan saanut. Ahven oli vain hitusen Pekan saamaa kiiskeä suurempi. Suurin kala oli särki. Sen sai Jouni. Koska muistikortti oli lähes täynnä, ikuistin suurimman ja pienimmän kalan samaan kuvaan.

Kone käväisi vikasietotilassa - itse siinä joutuu tietokoneista mitään ymmärtämättömänä olemaan päivät pääksytysten.

Aamun Lapin Kansassa oli dosentti Juhani Itämiehen haastattelu. Oulun yliopistossa työskentelevä Itämies muistelee kahden vuoden takaista pyöristystä, johon hän joutui ennustettuaan Lappiin runsassääskistä kesää. Kesästä tulikin lähes sääsketön, mutta ennusteen väitettiin pelästyttäneen Lappiin aikoneet matkailijat muille lomaseuduille. Syntipukiksi ja tappouhkauksien kohteeksi joutunut Itämies päätti lopettaa sääskiennusteiden tekemisen.

Itämiehen tutkijanuran kohokohtiin kuuluu tieteelle uuden perhoslajin löytäminen Vuotoksen suunnitellulta allasalueelta kesällä 1995. Uuden lajin nimeksi tuli läätekääriäinen (Aethes Kyrkii). Tieteellisen nimen taustalla on Rovaniemelläkin vaikuttanut edesmennyt hyönteistutkija Jorma Kyrki, jonka Itämies nimeää innoittajakseen.

Aamu-TV:n keskustelussa maalattiin pirua seinälle ja ennustettiin, että jo viiden vuoden kuluttua saattaa olla hankalaa hyödyntää tämän päivän valokuvatiedostoja. Pitäisiköhän uskoa?

Museoviraston edustaja todisteli, että digikuvaajien olisi syytä varmuuden vuoksi tulostaa mahdollisimman suuri osa kuvistaan. Vieressä istunut fotoliikkeen johtaja oli samaa mieltä.

"Valtaosa keskustan äänestäjistä suhtautuu nihkeästi saamelaisten pyrkimyksiin", valittaa saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio Lapin Radion nettisivulla. Tulevista hallituspuolueista saamelaiset haluaisivat yhteistyökumppanikseen "vähemmistön asiaa ymmärtävän" RKP:n.

Täsmällisemmin ilmaistuna kriittinen suhtautuminen saamelaispoliitikkojen vaatimuksiin ei rajoitu ainoastaan keskustapuolueeseen, vaan sama koskee sosialidemokraatteja, kokoomusta ja vasemmistoliittoa. Jopa vihreissä epäillään, ovatko Suomen saamelaiset sittenkään niin sorrettuja kuin heidän johtajansa väittää ja maailmalle viestittää.

Töistä tultuani katsahdin eilistä Hesaria ja törmäsin oman toimittajan tekstissä ajalle tyypilliseen yhdyssana virheeseen. Oikein inhotti. Hylkäsin lehden ja siirryin nettiin.

"Winona Ryder haluaa huutokaupata ryöstösaaliinsa", HS Tuoreet otsikoi. WR tiedetään kleptomaaniksi, mutta ryöstäjä hän ei sentään ole. Laatulehdessä ei näköjään tiedetä, mikä ero on ryöstöllä ja varkaudella!

Suden asema Suomessa ei tunnetusti ole kehuttava, mutta miltä tilanne näyttää läntisessä kansankodissa? Uutinen Lapin Radion nettisivuilta:

"Norrbottenin lääninhallitus ei ole myöntänyt Ruotsin Tornionlaaksossa liikuskelevan suden kaatolupaa. Lupaa hakeneet saamenkylän asukkaat pelkäävät suden vahingoittavan poroja. Lääninhallitus ei kuitenkaan pidä uhkaa niin suurena, että jahti olisi perusteltu. Poikkeuslupaa voi vielä hakea Ruotsin Luonnonhoitovirastolta."

Onnittelut Tapparalle mestaruudesta!

Jos vauhtia on riittävästi, moottorikelkka pysyy veden pinnalla. Ounaskosken sula Jätkänkynttilä-sillan alla näyttää olevan paikallisten reikäpäiden mielestä sopiva paikka testata asiaa.

Viikko sitten pelkäsin kevään tulevan ennen aikojaan. Sittemmin tilanne normalisoitui ja viime päivinä Lapissa on saatu nauttia aurinkoisesta kevättalven säästä. Tarkoituksena oli avata tänään kevään pilkkikausi, mutta hyytävä pohjoistuuli sai toisiin ajatuksiin.

Talvi on ollut sikäli erikoinen, että järvien jää on suunnilleen yhtä paksu Vanajavedellä, Rovaniemen seudulla ja Enontekiön Käsivarren tunturijärvellä, 80 cm. Hämeessä muisteltiin, että vastaava tilanne on koettu viimeksi talvisodan aikana. Rovaniemen lukema vastaa keskiarvoa; Käsivarressa jää lienee yleensä paksumpi.

Eilisellä kävelylenkillä kävin tarkistamassa, mitä virastotalon harakoille kuuluu. Kaikesta päätellen hyvää. Monta vuotta käytössä ollut pesä oli entisestään komistunut, ja kevätauringosta nauttineet asukkaat vaikuttivat vöyreiltä ja tyytyväisiltä.

Tappara hallitsi finaalisarjan toista ottelua sen verran selvästi, että seliteltävää ei jäänyt. Paljon pitää oululaisten parantaa, jos mielivät jatkaa pelejä huomisen jälkeen.

"Haluan pysyä eteläpohjalaisena ja lapualaisena! Olen ylpeä juuristani. Haluan maksaa veroni Lapualle! Mikä minä olisin puhumaan koko maan pitämisestä asuttuna, jos muuttuisin itsekin helsinkiläiseksi!"

Tämä huutomerkkientäyteinen palopuhe on kappale kolumnia, joka julkaistiin Ilkka -lehdessä syyskuussa 2000. Kirjoittaja on tuleva (?) pääministerimme Anneli Jäätteenmäki. Tuula Helariutan teksti Jäätteenmäelläkin on kääntötakki löytyy aamun Lapin Kansasta.

Kun luin aamulla lappilaiskansanedustaja Hannu Takkulan kirjoittaneen keskustapuolueen hallituspaperin koulutus- ja ympäristöpoliittiset osat, arvasin vihreitä pelattavan paitsioon hallituskuvioista.

Vuotosaltaan rakentaminen erillislain turvin ei ole ainoa asia, jossa vanhakepulainen isäntälinja ja sdp:n ay-siiven putkoslaiset löytävät toisensa. Maan luonnonsuojelu- ja ympäristöpolitiikassa lienee odotettavissa pitkä harppaus taaksepäin.

No niin, Tappara teki jatkoaikamaalin ja otti kotiedun jännittävässä ja hyvätasoisessa ottelussa. Eikä paininut tai kahvannut yhtään enempää kuin Kärpät. Lauantaina jatketaan.

Jääkiekon finaalisarja käynnistyy tänään. Pohjoisen poikia evästetään Jatkoajan (toivottoman hidas palvelin) keskustelupalstalla esimerkiksi näin:

"Kärppälauma voisi riisua yläkropan paljaaksi ja rasvata itsensä voisulalla, näin Tapparan maila- ja käsipeli luistaa entistä paremmin. Muistakaa rasvoa myös jalat, koska jäässä makaavalla Tapparalla on tapana pitää kainaloissaan kahden eri äijän jalkaa." Päätuomari Levonen on paljon haltijana.

Retkioloissa olen aina luottanut siihen, että kaikki tavarat kameroista lähtien voi huoletta jättää kämppään tai telttaan ilman pienintäkään huolta niiden varastamisesta.

Ajat kuitenkin muuttuvat. Peltotunturin laelle (keskellä Muotkatunturin erämaata) suksensa joksikin aikaa jättänyt riekonpyytäjä havaitsi takaisin tultuaan, että kulkuvälineet olivat lähteneet jonkun kelkalla liikkuneen varkaan mukaan.

Aamun Lapin Kansassa uutisoitu tapaus on erityisen törkeä sen vuoksi, että jalkaisin liikkuminen onnistuu tähän aikaan vuodesta vain vähälumisilla paljakka-alueilla. Ilman kavereiden huolenpitoa paluu leiripaikalle olisi voinut olla ylivoimainen urakka.

Luvattomasta verkkokalastuksesta kiinni jäänyt inarilaismies kavereineen päätti kostaa käräyttäjälleen upottamalla tämän risteilyveneen. Tihutyö tapahtui pimeänä syyskuun yönä v. 2001 Inarin sataman lukitussa laiturissa.

Lapin käräjäoikeus arvioi tapauksen törkeäksi vahingonteoksi ja tuomitsi kolmelle päätekijälle 10 kk vankeutta kullekin, pienemmässä roolissa esiintynyt neljäs mies selvisi puolella vuodella.

Projekti meni mynkään siinäkin mielessä, että miehet upottivat vahingossa väärän veneen. Uutinen löytyy tämän päivän Lapin Kansasta.