Monet muistelevat hieman haikeansävyisesti vapunviettoa viime vuosituhannella, esimerkiksi Inarilaisen päätoimittaja Markku Arvelin tähän tapaan:

"Enää ei kuulla kylän raitilla torvimusiikkia tai marssita ja tehdä vallankumousta, valveutunut ylioppilasnuoriso juhlii keskenään etelän opiskelukaupungeissa ja paikallinen proletariaatti istuu säätilasta riippumatta pilkillä. Vallankumous on siis jälleen kerran peruutettu."

Toden totta, käytännöllisiin juhlintahaalareihin pukeutunut opiskelijakansa värittää katukuvaa täällä "etelässä". Itseäni vappu ei kummemmin säväytä, mutta pilkkimään kieltämättä tekee mieli...

Viimeisetkin karhut heräilevät näihin aikoihin talviuniltaan. Suurpetotutkija Ilpo Kojola arvioi, että Ylä-Lapin nuoret emokarhut pentuineen jurovat enää pesässä. Keskeisin talviunen pituutta säätelevä tekijä on syksyllä kerättyjen rasvavarojen riittävyys. Se puolestaan riippuu marjasadosta.

Eilisillan Ruotsi-Venäjä -peli oli tasoltaan kisojen toistaiseksi paras. Venäjä puolusti harvinaisen hyvin ja kurinalaisesti, mutta ei mahtanut mitään Ruotsin kolmannen erän rynnistykselle. Ruotsin kantavia voimia olivat monet kerrat joukkuettaan MM-kisoissa auttaneet Daniel Alfredsson ja Michael Nylander.

Nylanderia on tullut seuratuksi erityisen tarkkaan siitä lähtien, kun mailataituri tehtaili JYPin paidassa syyskaudella 1994 16 ottelussa tehopisteet 11+19. Venäläiset olivat välillä aivan ihmeissään, kun Nylander pyörähteli piruettejaan kiekko lapaan liimattuna kuin Mölli Keinonen aikoinaan. Ehkä vanhanaikaista pelaamista, mutta niin viihdyttävää!

Nylanderin Lievestuoreella valmistettua puumailaa varmaankin ujostutti Ruotsin pelaaja-aitiossa komposiittieastoneiden seassa. Maila puuta, mies rautaa!

Ounaskosken sulassa näkyi kolme uutta muuttolintulajia, pariskunta kustakin: tukkasotka, haapana ja uivelo. Erityisen mielissäni olen uivelosta, sillä se on oikea silmän ilo, vesilinnuistamme ehkä tyylikkäin.

Jäät ilmeisesti sulavat tänäkin keväänä paikoilleen. Ounaskoski on jo kokonaan auki, eikä virtaamaa nimeksikään. Ounasjoen jäälle vielä uskaltaisi, jos olisi hyvä syy mennä. Onneksi ei ole.

Päivälleen 18 vuotta sitten tapahtuneen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen poronlihasta mitattiin kohonneita radioaktiivisuuspitoisuuksia varsinkin Hallan paliskunnassa Suomussalmella. Radioaktiiviset aineet sitoutuvat tehokkaasti jäkälään ja kulkeutuvat ravintoketjussa edelleen poroihin ja poronlihaa syövään ihmiseen.

Tällä hetkellä pitoisuudet ovat jopa alhaisemmat kuin ennen Tshernobylin tapahtumia mitatut. Säteilyturvakeskuksen Pohjois-Suomen aluelaboratorion laboratorionjohtaja Kristiina Rissasen mukaan suotuisaa kehitystä selittää jäkälikköjen häviäminen.

- Kun silloin vuosina 1986-87 kerättiin jäkäläneliöitä, ei ollut mitään ongelmaa. Nyt kun on mennyt niille paikoille, siellä on ollut melkein maa mulloksella.

Nuorten Parlamentin kyselytunnille osallistuneet Sevettijärven yläasteen oppilaat pitivät kulttuuriministeri Tanja Karpelalta saamaansa vastausta ylimalkaisena. "...selvästi näki, että ministeri Karpela ei ollut perillä saamelaisasioista".

Millainen olisi mahtanut olla tyydyttävä vastaus näin ylimalkaiseen kysymykseen: "Miten hallitus aikoo taata saamelaiskulttuurin säilymisen tulevaisuudessa."

Tänään voi vielä ilmoittautua maksa mitä mielit -liikuntaviikolle, joka järjestetään 1-8.5. Kiilopään Tunturikeskuksessa. "Kotiin lähtiessään viikolle osallistuja saa käteensä pankkisiirtolomakkeen, jolla hän voi maksaa oikeaksi kokemansa summan pankkisiirtolomakkeessa mainitulle tilille." Erikoinen erikoistarjous!

Eilen koolla ollut Pelkosenniemen kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti, että lukion toiminta jatkuu. Pienet opetusryhmät eivät automaattisesti takaa hyvää oppimistulosta. Lukioiden epävirallisella rankinglistalla Lapin pienistä lukioista vain Enontekiö sijoittuu kärkipäähän. Monet asiat vaikuttavat sijoitukseen. Oman opinahjoni yllättävän hyvä sijoittuminen (11) selittynee sillä, että nykyisin lyseoon pääsevät tytötkin. :)

Lukion jatkuminen pienessä Pelkosenniemen kunnassa on vaakalaudalla. Jos toiminta päätetään lakkauttaa, uusia oppilaita ei ensi syksynä enää oteta sisään. Lukiossa on parikymmentä oppilasta ja syksyllä aloittavia näillä näkymin vain kaksi.

Kausi jatkuu muualla maakunnassa, mutta Rovaniemen kaupungin keskustassa kelkkailu oli pakko lopettaa lumen käytyä vähiin.

Kaupungin tekninen lautakunta hylkäsi kiistellystä kelkkaparkin vuokraamispäätöksestä tehdyt kaksi oikaisuvaatimusta. Päätöksestä valittaneet läheisen kerrostalon asukkaat ovat sitä mieltä, että lautakunta ei huomioinut päätöksenteossa lainkaan asukkaita, vaan ajatteli ainoastaan safariyritysten etua. Valittajien mielestä Ystävyydenpuiston käyttäminen moottorikelkkojen säilytyspaikkana on lainvastaista.

Osoituksena lintuharrastuksen elpymisestä voisi varmaankin pitää eilistä hankintaa: ostin kiikarin, järjestyksessä viidennen. Tärkeimmät valinnan kriteerit olivat riittävä optinen laatu ja kohtuullinen hinta. Lisäksi laitteen piti olla kevyt ja taskuun mahtuva. Sopiva löytyi paikallisesta puodista hintaan 49€.

Päivän muuttolintutulokkaan havaitsemiseen ei tarvittu minkäänlaista kiikaria, sillä en saanut lintua näköpiiriini. Onneksi västäräkin äänestä ei voi erehtyä.

Ahkerasti Lapin Kansan mielipidesivuille kirjoittava, pitkään saamelaispolitiikassa mukana ollut Jouni Kitti kiittelee puhetta, jonka presidentti Tarja Halonen piti saamelaiskäräjien avajaisissa Hetassa 8.4.

Kitti kirjoittaa:
"Kaiken kaikkiaan presidentin puhe on selvä viesti siitä, että hän on tietoinen asiaan liittyvästä oikeushistoriallisesta kehityksestä ja siitä, että maanomistukseen liittyvät asiat eivät ole sillä tavalla kuin niiden väitetään olevan. Nyt olisikin aika ottaa vakavasti presidentin puhe, kun hän kannusti maan hallitusta ja saamelaiskäräjiä ennakkoluulottomasti ja rakentavassa hengessä vielä pohdiskelemaan erilaisia lähestymistapoja."

Toinen lainaus:
"Saamelaiskäräjät ei ole se taho, joka entisten lapinkylien kollektiivisen omistuksen perusteella edustaa laillisen saannon edustajia Ylä-Lapin maaoikeuskiistassa. Presidentin linjaus on siten mitä tervetullein ja johtaa varmasti keskustelua oikeaan suuntaan parantaen asianomaisten mahdollisuuksia puolustaa historiallisia oikeuksiaan lain valmistelussa ja tuomioistuimissa."

Puhe kokonaisuudessaan löytyy presidentin kanslian sivuilta.

Vapaa metsästysoikeus valtion mailla on lappilaisten tärkein perusoikeus. "Uutinen" nykytilanteen jatkumisesta kannattaa aika-ajoin julkaista, vaikka oikeus ei olisi uhattuna ollutkaan. Jokainen lappilainen toimittaja haluaa julistaa ilosanoman lukijoilleen vähintään kerran uransa aikana.

Kansalliset erityispiirteet näkyvät hauskasti suhtautumisessa David Beckhamiin. Kun Ranskassa ihaillaan sankarin viriiliyttä, Ruotsissa kohistaan intiimien tekstiviestien vastaanottamiseen käytetystä kännykästä. Onhan se Sony-Ericsson!

Tarkistuskäynti Ounaskoskella tuotti lopultakin toivotun tuloksen: 160 naurulokkia, 7 harmaalokkia, 6 sinisorsaa ja telkkäpari. Sähköisen havaintovihkoni mukaan naurulokkiparvi saapui viime keväänä 18.4.

Lapin Kansan riitelyuutinen tulee tällä kertaa Sodankylästä. Ranta-asukkaat ja mökkiläiset ovat riidelleet kymmeniä vuosia siitä, millä tasolla Kelujärven pinnan kuuluisi olla. Luusuaan rakennettua pienimuotoista patoa on vuoroin purettu ja paikattu vähän kuin Koijarvellä aikanaan, mutta puhtaasti paikallisin voimin.

Lapin ympäristökeskus on tarjoutunut rakentamaan uuden padon, mutta edellyttää kyläläisiltä yksimielistä esitystä toivotusta veden korkeudesta elokuun alkuun mennessä. Sellaista tuskin saadaan aikaan.

Enontekiöllä on noustu joukolla vastustamaan suunniteltua moottorikelkkojen käyttömaksua, koska maksua "pidetään kohtuuttomana paikallisasukkaille, jotka tarvitsevat kelkkaa jokapäiväisissä askareissaan".

Näiden jokapäiväisten askareiden luonne vaihtelee väljissä rajoissa esimerkiksi sen mukaan, edustaako "paikallisasukas" aikuisväestöä vai nuorisoa. Pitäisikö kelkkakohtainen käyttömaksu puolittaa, jos samaa kelkkaa käytetään sekä työajoon että tyhjänpäiväiseen pärtsäämiseen? Taikasana paikallisuus ei ratkaise aivan kaikkea: Enontekiöltä löytynee runsaasti vetokoukuttomia ns. urheilukelkkoja, joita ei ole edes mahdollista käyttää muuhun kuin huvitteluun.

Kärppien mestaruusjuhlien jälkitunnelmissa on käynnistynyt vilkas keskustelu siitä, millaisin keinoin mestaruus voidaan tämän päivän ammattilaisurheilussa ylipäätään saavuttaa. Pahat kielet väittävät, että keväällä 2002 mestaruus (Jokerit) voitettiin ostomiehillä, vuosi sitten (Tappara) kahvaamalla ja pystypainilla. Entä tänä keväänä?

Siirtorajan umpeutuessa Kärpät hankki Vladimir Machuldan vahvistamaan jo muutenkin kovaksi tiedettyä hyökkäystään. Kun Machulda kaksi vuotta sitten siirtyi vastaavalla tavalla tulevaan mestarijoukkueeseen, ratkaisu vahvisti entisestään Jokereiden mainetta "ostojoukkueena". Piireissä kerrotaan Jokereiden havitelleen miestä tälläkin kertaa, mutta Kärpillä oli parempaa tarjottavaa. Tarkkoja lukuja ei tiedetä, mutta kesken kautta hankittujen Machuldan ja tsekkitaituri Petr Tenkratin sopimukset arvattavasti nostivat Kärppien pelaajabudjetin jokseenkin samalle tasolle etelän suurseurojen kanssa.

Runkosarjassa Kärpät esitti vauhdikasta taitokiekkoa, jota vastustajat pyrkivät jarruttamaan usein kyseenalaisin ottein. Mutta ratkaisupeleissä Kärpät harrasti kahvaamista ja painiotteita siinä kuin vastustajatkin. Erityyppisistä estämisistä ja epäpuhtaista taklauksista tuomitut rangaistukset nostivat Kärpät hieman yllättäen pudotuspelien jäähytilaston kärkeen.

Olen seurannut jääkiekkoa tarkasti pikkupojasta saakka, aluksi Jyväskylässä ja sitten Oulussa. Kuuluin Raksilan hallin kanta-asiakkaisiin Kärppien voittaessa v.1981 ensimmäisen mestaruutensa. Mestarijoukkue koostui kahta (2) poikkeusta lukuun ottamatta Oulun omista pojista, kirkkaimpina tähtinä Reksa Ruotsalainen ja Kari Jalonen. Voin vakuuttaa, että olin innostunut ja onnellinen. Suon mielihyvin Kärpille tämän toisen mestaruuden ja pidän sitä ansaittuna, mutta suuria tunteita se ei herätä.

Pikku-uutinen Lapin Kansassa 13.4.1954:

Maakotka saaliiksi
Kittilän Hanhimaan kylästä kotoisin oleva E.R. ampui maakotkan sunnuntaiaamuna Lismajoen maastossa. Kotka oli suurikokoinen ja sen siipien väli oli 2 m 10 sm. E.R. oli lähtenyt ajamaan ahmaa takaa, koska se oli tappanut poroja kylän takalistolla. Ahma pääsi kuitenkin pakenemaan, mutta metsästäjä huomasi kotkan pesän. Kotka tuli ammutuksi. Pesässä oli vielä kaksi munaa.

Päivä meni pimplatessa - huvinsa kullakin. Tällä kertaa hanki kantoi eivätkä kelkat pärisseet. Kuulosuojaimia silti kaipasi, sillä suksien pitopohjat pitivät hirvittävää meteliä.

Kärpät oli tiukassa ottelussa sen verran parempi, että ansaitsi voittonsa. Oli mukava nähdä ja kuulla, kuinka rehdin tunnustuksen hopeajoukkueen valmentaja Jukka Koivu antoi mestareille. Ja sankarin viitan otti sittenkin suomalaispelaaja. Hyvä Suomi!

"Poika" on tänään toisen kerran katkolla Kärpille, nyt kotiyleisön edessä. Puolen Suomen joukkueeksi mainostettu Kärpät on finaalipeleissä ollut täysin ulkomaalaisten tähtiensä varassa. Mahdollinen mestaruus maistuisi epäilemättä Oulussakin paremmalta, jos kotimaiset pelaajat pystyisivät ratkaisemaan otteluita.

Pilkkiretken kruunasi yli lentänyt joutsenpari. Ilman töräytystä olisivat saattaneet jäädä huomaamatta. Hiihtäminen oli melko toivotonta, sillä mettäsuksikaan ei kantanut.

"Suomessa ei taida olla ketään toista, joka jatkaisi Pekka Halosen perintöä, kuten inarilainen taidemaalari Pekka Hermanni Kyrö. Hänen maalauksensa vievät katsojat hiihtokeskusten ulkopuolelle, useimmille saavuttamattomaan maisemaan, jota kameran on mahdoton tallentaa. Siltä puuttuu lumen taju."

Näin hehkutetaan tämän päivän Lapin Kansassa. Kameralta puuttuu lumen taju, joka pensselillä kaiketi on ja vielä varmemmin moottorikelkalla, jolla "tämän päivän Halonen" päräyttää työpaikalleen! Ehkäpä taju sentään löytyy tai puuttuu korvien välistä, niin valokuvaajan kuin maalarinkin.

Kameralla talvisia erämaamaisemia kuvaava varoo jättämästä jälkiä suunniteltuihin rajauksiin. Latu ei ole paha, mutta suoraan tunturin lakeen nouseva kelkanjälki rikkoo ikävästi illuusion paikan vaikeasta saavutettavuudesta. Kukaan ei syytä manipuloinnista, jos jäljen jättää maalaamatta.

Suomessa talousveden korkeaa laatua on totuttu pitämään itsestäänselvyytenä. Sama koskee riittävyyttä: juomakelpoisella vedellä huuhdotaan vessanpytty ja sammutetaan tulipalo.

Ounaskosken sulaan oli ilmestynyt kaksi naurulokkia ja telkkä. Päivällä vesilintuja oli kolme, mutta kiikarin puuttuessa laji jäi epäselväksi.

Jäiden sahaaminen on Lapissa jokakeväinen operaatio, jolla pyritään estämään jääpatojen muodostuminen suurten valjastamattomien jokien kriittisille osuuksille. Viime viikolla aloitettiin Simojoelta, mistä siirryttiin tällä viikolla Tornionjoelle. Pääsiäisen jälkeen vuorossa ovat Ounasjoki, Kemijoen latvaosat ja Ivalojoki.

Suomesta 1800-luvulla sukupuuttoon metsästettyä majavaa palautettaessa osa istutettavista eläimistä tuotiin Pohjois-Amerikasta. Tulokkaat viihtyivät uusilla asuinsijoillaan liiankin hyvin: vasta myöhemmin selvisi, että alkuperäinen majavamme kuuluu eri lajiin. Tällä hetkellä Suomen n. 10 000 majavasta vain kymmenesosa on eurooppalaista alkuperää.

Lapissa sinnittelee joukko kanadanmajavia, joista haluttaisiin päästä eroon. Taustalla on ruotsalaisten ja norjalaisten huoli omista majavistaan.

Ylioppilaskirjoitusten viimeisenä lajina on tänään vuorossa saamen kieli. Pohjoissaamen kirjoittaa äidinkielenään kahdeksan oppilasta Inarin, Utsjoen ja Enontekiön lukioissa.

Olipa ennätyksellisen tasainen ja yleisöystävällinen ottelusarja! Kärpät meni jatkoon voittamatta yhtään viidestä ottelusta varsinaisella peliajalla, IFK putosi kahdella voitolla ja kolmella tasurilla. Finaalissa Kärppien vastustaja on runkosarjan voittanut TPS.

Muutaman tunnin kuluttua käynnistyy kauden toistaiseksi kiinnostavin tv-ottelu, jossa ratkaistaan toinen finalisti. Kärpät pystyi pakkoraossa voittoon Nordiksella ja sai epäilemättä aimo annoksen lisäää luottamusta omaan tekemiseensä. Mutta paineet kotiyleisön edessä ovat valtavat.

Eilen pelattu Mestiksen 3. loppuottelu oli siitä erikoinen, että yhtään rangaistusta ei vihelletty. Tuomarina esiintyi aktiiviaikanaan jäähyboksissa paljon aikaansa viettänyt Tom Laaksonen.

Kylmät yöt ovat jarrutelleet muuttolintujen saapumista Rovaniemen seudulle. Viime vuonna näin ensimmäisen harmaalokin Ounasjoen yläpuolella jo maaliskuun puolella, mutta tänä keväänä kaklattajia on nähty vasta muutama yksilö Mäntyvaaran kaatopaikalla. Pöllöjen runsaus ilahduttaa pohjoisen lintuharrastajia.

Norjan ympäristöasiat kiinnostaisivat, mutta kankeasti kääntyy kieli. Google johdatti lehtiuutisesta avainsanan perusteella kiinnostavalle sivulle. Porolaidunongelmista puhutaan naapurissakin, näköjään astetta rehellisemmin kuin meillä:

"Reduksjonen i lavdekket på grunn av overbeiting og følgende erosjon, er en av de største økosystemendringene vi har i Norge i dag."

"Nyt tuli mitta täyteen. Ei Nuorgam kiinnosta enää. Ahkio Matkahuoltoon ja mies etelän junaan. Tiedän, olen luuseri."

Onko hiihtäjä vakavissaan, vai heittikö aprillipilan? Viime aikoina suorituspuoli tuntuu ajoittain tympineen, mutta huumori on kukkinut vähintään entiseen malliin.