Takaisin reaaliaikaan

Kylläpä oli Pomo vauhdissa eilisillan taltioinnissa. Mukava nähdä supertähti, jota vuodet eivät tunnu hidastavan. Ja onnittelut niille, joilla on liput varattuna kesäkuun stadionkonserttiin.

Karhut nousivat eilen uutisotsikoihin kahdellakin tavalla. Citykarhu näyttäytyi lähellä Mäntän keskustaa - tavoistaan poiketen virka-aikana. Poliisin mukaan tieto karhun oleskelusta alueella aiheutti hätäännystä asukkaiden keskuudessa.

Ikävämpi uutinen tulee Inarista. Maastosta löytyi karhua varten viritetty häkkipyydys ja kahdet raudat. Poliisi epäilee, että kyseisellä alueella yksi karhu ja useita hirviä on jo joutunut salametsästäjien saaliiksi.

Kaikenlaista touhutaan kairojen kätköissä. Joitakin vuosia sitten Sallassa haaskalta löydetttiin laukaisulankaan kytketty räjähde, joka sekin oli ilmeisesti tarkoitettu karhun pään menoksi.

Naaraspeippo oli löytänyt niin mahtavan karvatupon, että oikein kateeksi kävi. Lintu oli aikeissa pyrähtää rakennustyömaalleen, mutta jäi Frodon ja minut huomattuaan oksalle odottamaan. Parasta olla varuillaan, sillä oikeitakin pesärosvoja on liikkeellä.

Korkalovaaran yläasteen - Jounin koulun - rehtori Jorma Kuistio paljastaa Roi-Press -ilmaisjakelulehden kolumnissaan, miksi Oulun vetovoima ei sittenkään riittänyt.

Aamun Lapin Kansa kertoi Inarissa tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta. Ulkomaalaisseurue kuskia myöten ihaili maisemaa niin perusteellisesti, että auto ajautui vastaantulevien kaistalle. Tapauksesta selvittiin onneksi lievin peltivaurioin.

Tähän aikaan vuodesta Lapissa saattaa nähdä keskelle valtatietä pysäytetyn auton, jonka kuljettaja on sännännyt kuvaamaan ensimmäistä näköpiiriin ilmestynyttä poroa.

Googlen kuvahakua käyttäessään eksyy melko varmasti sivupoluille. Etsin perjantaina tietynlaista kuvaa hirvestä, mutta ei aikaakaan kun yllätin itseni tutkimasta Jyväskylän Kirin verkkosivujen historiaosastoa. Linkkinä toimivat Kirissä pelanneet Hirvet, esimerkiksi edesmennyt opetusministeriön kansliapäällikkö Vilho Hirvi.

Sivupolku jatkui viikonloppuna: menin katsomaan paikallisen Napa-Pesiksen ja Sotkamon Jymyn kakkosjoukkueen välistä Suomensarjan ottelua. Peli oli hämmästyttävän tasokas. Hiekkatekonurmeen tottuneet sotkamolaiset olivat ihmeissään pallon arvaamattomista suunnanmuutoksista epätasaisella hiekkakentällä. Jännittävä ottelu ratkesi vieraiden voittoon vasta kotiutuslyöntikilpailun kymmenennessä parissa.

Nyt kun Rovaniemen jalkapallo on alamaissa, pesäpallolla on tilaisuus lisätä suosiotaan. Eilinen peli oli erinomaista mainosta lajille.

Onko alkukesäisempää kuin lupaavasti vihertävästä venerannan koivikosta kuuluva pajulinnun hento säe! Vesirajaan oli siirretty jo 7 venettä, mukana luvussa jäissä talvehtinut puuvene. Se oli vedetty kuiville mahdollisesti kunnostamista varten.

Frodo on kumma epeli. Pullistelu-uskottavuutta on yhtä vähän kuin naapurin kääpiöpinserillä, mutta vahti- ja suojelukoiran elkeitä enemmän kuin kolmella edeltäjällään yhteensä. Ja ne edeltäjät olivat sentään sakemanneja. Tässä niistä yksi: juuri tähän aikaan vuodesta tapanamme oli retkeillä Hören kanssa jäistä vapautuvalla Lokan altaalla.

Alvar Aallon suunnitelmassa Rovaniemen asemakaavaksi vuodelta 1945 liikenteelle ja julkisille rakennuksille varatut alueet näkyvät ympäristöään tummempina ja muodostavat selvästi erottuvan poron pään ja sarvien tyvet. Suunnitelma ei sellaisenaan toteutunut, joten nykyisistä kartoista sarvet löytää vain asiaan perehtynyt.

Palataanpa tuohon sarviteeman toiseenkin juonteeseen. Ympäristöjärjestö Dodo ry. myönsi vuoden 2003 Pääsiäissaari-palkinnon erektiohäiriölääke Viagralle vuoden parhaasta tahattomasta ympäristöteosta. Palkinnon perusteena on uhanalaisten lajien salakaupan otaksuttu vähentyminen Viagran markkinoille tulon jälkeen. Ja nyt ei sitten sanaakan sarvista vähään aikaan!

Poronsarvissa pysyäkseni: tänään pähkäiltiin oikein joukolla, mitä Alvar Aallon suunnitelmaan pohjautuva Rovaniemen Poronsarvi-asemakaava käytännössä tarkoittaa. Poron pää löytyi suhteellisen vaivattomasti, mutta sarvien kanssa oli vaikeampaa. Toivottavasti asia selviää huomenna alan asiantuntijan opastuksella.

Poronsarvikauppa käy kuumana Lapissa, ja kova kysyntä on nostanut kilohinnan viiden euron paikkeille. Sarvet kuljetetaan Kaukoitään luomuviagran raaka-aineeksi.

TV1 tarjosi eilisiltana kohellusta kotiseutuhengessä. Uudelleen ja uusin silmin katsottuna hieman huvitti, kun porukan täyspäisimpiin kuulunut Kristiina Pahka taajoi moponsa kanssa tiettömällä Ounasjoen pikkusaarella.

Kesälomalla aiomme mennä Jounin kanssa viikoksi Norjaan. Siksi on oikein ja kohtuullista, että minun siivuani työpaikan kahvipöytään tuodusta täytekakusta koristi Norjan lippu. Hyvältä maistui.

Etsin netistä Pakanajoen sijaintia ja löysin Suomen kartan vuodelta 1898. Lappi oli vielä todellista erämaata, esimerkiksi pohjoiseen menevä maantie päättyi Sodankylään. Inariin menijät pääsivät kesäisin venekyydillä Sompiojärvelle tai Kitisen latvoille, mutta sen jälkeen matkaa oli jatkettava jalkaisin.

Jos pääskysestä (haara-) päätellään, Rovaniemellä on kesä!

Pihan suurten lumikasojen viimeisetkin rippeet sulivat eilisen päivän aikana. Lapinaukean kiekkokaukalon viereen varastoidun kinoksen toivotaan säilyvän kesäkuun puolelle, jolloin lunta tarvitaan Ounaskosken rannalla järjestettävän hiihtokilpailun latupohjiin.

Kevät on pönttökameroiden aikaa. Tässä hautoo vuosaarelainen sinitiainen.

Lapin Kansa esittelee lauantaisivuillaan eräretkeilyä harrastavan prinsessan. Kiiminkiläinen Sirkka Ikonen ihastui vuonna 1975 Kemijoen latvahaarojen kuusikoihin ja Jaurun laaksoon niin perusteellisesti, että otti tavakseen vierailla seudulla pari kertaa vuodessa.

Kovin moni ei ole maastossa tavannut salaperäistä Itäkairan prinsessaa, mutta kaikki alueella liikkuneet ovat saaneet lukea hänen persoonallisia merkintöjään autiotupien vieraskirjoista. Sirkka Ikonen oli kutsuvieraana paikalla, kun Urho Kekkosen kansallispuiston 20-vuotisjuhlaa vietettiin äskettäin Savukoskella.

Saamelaiskäräjien edustajat luovuttivat tänään oikeusministeri Johannes Koskiselle (sd) teettämänsä selvityksen ja ehdotuksen siitä, miten Ylä-Lapin maanomistusolot tulisi järjestää. Ministeri Koskinen ilmoitti haluavansa odottaa asiasta Lapin ja Oulun yliopiston tutkijoiden puolueetonta selvitystä ja piti maankäyttöoikeuksien ja maankäytön hallinnon järjestämistä omistusoikeutta tärkeämpänä.

Myös saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio asetti maankäytön järjestämisen saamelaisten etujen mukaisesti ensisijaiseksi tavoitteeksi. "Omistusoikeudesta emme kynsin hampain pidä kiinni, jos maankäyttö todella turvataan lainsäädännöllä", sanoi Aikio. Aikio katsoo valtion hallinnon haittaavan saamelaisalueella erityisesti porotaloutta.

Valtiovallan ja toisaalta saamelaisporomiesten ja -poliitikkojen välejä ovat kiristäneet esimerkiksi laidunten kestävän käytön edellyttämä poromäärien rajoittaminen, petokysymys ja Metsähallituksen hakkuut saamelaisten ominaan pitämissä metsissä.

Valokuvaaja Jorma Luhta esittelee tuoreimmassa Luontokuva -lehdessä kehittämänsä semidigitaalisen kuvantuottamismenetelmän, joka haastaa uusimmat digijärkkärit. Menetelmän ehkä ylipääsemättömin ongelma potentiaalisten perässähiihtäjien kannalta on Ektachrome High Speed -diafilmin heikko saatavuus.

1970-luvulla kyseistä filmiä sai kaikista fotomyymälöistä, mutta laadukasta ja järkevänhintaista jokamiehen skanneria Luhta joutui odottamaan uudelle vuosituhannelle. Mutta kyllä kannatti: Ektachrome HS osoittautui erinomaiseksi skannattavaksi syistä, joiden vuoksi monet kuvaajat eivät suostuneet siihen koskemaan. Erityisesti Kodachromeen verrattuna HS on loiva ja pehmeä.

Kuvaajista vain kaikkein laatutietoisimmat ja kärsivällisimmät ovat valmiita näin pitkäjänteiseen toimintaan. Mutta kuten Luhta huomauttaa, odotellessa on voinut tehdä kaikenlaista, esimerkiksi lapsia ja luontokirjoja.

Kuten arvelinkin, Ounasjoen jäidenlähtö oli poikkeuksellisen vaisu ja kevättulva jäi tänä vuonna kokonaan näkemättä. Toisin oli keväällä 1993, jolloin vesi oli vähällä nousta Arktisen keskuksen yleisötiloihin. Saulin tulva keväällä 1859 nosti joen pinnan vielä kaksi metriä tätäkin korkeammalle.

Tommi hahmotteli 12.5. osuvasti ihmistyypin, jollaiseen ei aina jaksa suhtautua asiaankuuluvalla tavalla. Lainaan pätkän:

"Minulla on tapana pitää mielessäni tietokantaa ihmisistä, joiden passikuvan päälle on leimattu vihreä [TYHMÄ]-teksti sen merkiksi että he tahallaan haluavat uskoa olemattomia tosiksi ja tosia olemattomiksi. Tämä luokittelu toimii niin, etten piittaa vähääkään näin leimattujen mielipiteistä.

Tietenkin heidän kanssaan voi tulla sosiaalisesti toimeen ja elää jokapäiväistä elämää, mutta heidän ajatuksensa otan yhtä vakavasti kuin puiden, ankkojen ja partakoneiden maailmankuvat. Nuorempana en ollut tätä keksinyt ja kävin monta hedelmätöntä debattia huomatakseni vain, ettei vastapuolellani ollut alun alkaenkaan mitään kiinnostusta siihen miten asiat todella ovat."

Jos näössä tai nähdyn ymmärtämisessä ei ole vikaa, Kanadan jatkoaikamaali sunnuntaina päättyneissä jääkiekon MM-kisoissa oli viimeistään kymmenennen hidastuksen jälkeen selvä tapaus. Silti merkittävä osa ruotsalaisista ja yksi suomalainen, Iltalehteen kirjoittava Matti Hagman epäilee, että kiekko ei käynyt Ruotsin maalissa.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam on huolissaan siitä, että viranomaiset eivät suhtaudu riittävän suopeasti rantarakentamiseen. Enestam muistuttaa, että Suomessa on vapaata rantaviivaa kahdeksan kertaa maapallon ympäri ja että Suomen rannoista on rakennettu kymmenen prosenttia.

Suomen luonnonsuojeluliitto on ympäristöministerin kanssa täysin eri linjoilla. Pääsihteeri Esko Joutsamo kehottaa nykyisiä mökkiläisiä puolustamaan maisemaansa ja rauhaansa ja vastustamaan kuntien ylimitoitettuja kaavasuunnitelmia.

Kevään pilkkikausi päätettiin loistavassa säässä. Lampi oli vielä tukevasti jäässä rantoja myöten, vaikka metsissä lauloivat kesälinnut. Ounasjoen jäät lähtenevät lähipäivinä ilman tulvaa tai dramatiikkaa.

Ruotsin tähdistä ei ollut Joukkueen pysäyttäjäksi. Koko kisojen ajan hurjasti raatanut Anson Carter teki toisen maalinsa tärkeään paikkaan.

Testasin uusia rullaluistimia. Liikkuminen oli ajoittain nautinnollista, mutta minun tapauksessani kyse on selkeästi kuntoilusta: muutaman kilometrin lenkin jälkeen olin märkä kuin saukko. Aivan uusi elämys oli ylämäkeen luistelu.

Asvaltilta jäälle. MM-kisojen epäilemättä parhaat joukkueet kohtaavat finaalissa. Eilisessä välieräottelussa Kanada pelasi ykkösmaalivahtinsa loukkaantumiseen asti loisteliasta modernia joukkuekiekkoa ja pystyi notkahduksen jälkeen palaamaan lähes samalle tasolle kolmannessa erässä.

Ruotsi puolestaan vakuutti taktisella kypsyydellään ja näytti, miten johtoasema turvataan. Suomalaiset auttoivat Ruotsin valmennusjohtoa havaitsemaan, kuka on joukkueen todellinen ykkösmaalivahti. Supertähdet Forsberg ja Sundin ovat osoittautuneet maineensa veroisiksi.

Joitakin vuosia sitten suljettu Pahtavaaran kultakaivos aloittaa uudelleen toimintansa. Sodankylän kuntaan saadaan kaivattuja, mutta parhaassakin tapauksessa kovin lyhytaikaisia työpaikkoja.

Emäkallion vähäisestä kultapitoisuudesta johtuen käsiteltävän kiviaineksen määrä on valtava ja Pahtavaaran rinteeseen syntyvä avolouhos järkyttävä kraatteri.

Kiekkokansan toivoma ihme tapahtui, mutta ruotsalaisten toimesta. Vähän lohduttaa, että kyseessä oli neljännesvälierä eikä loppuottelu. Sen verran tukalasta tilanteesta naapurit pystyivät nousemaan, että ansaitsivat voittonsa. Pitäisiköhän lohduttautua katsomalla nauhoitus Naganon vastaavasta ottelusta.

Finnmarkin kuulumisia Lapin Kansaan kirjoitteleva Olavi Hoikka harmittelee, että Norjan radiossa tai televisiossa ei tiedetä mitään käynnissä olevista jääkiekon MM-kisoista. Hoikka arvelee, että norjalaiset ottivat raskaasti maansa putoamisen B-sarjaan.

Mikään urheilun vastustajan paratiisi Norja ei todellakaan ole, sillä muita lajeja seurataan sitäkin tarkemmin.

Entisenä jyväskyläläisenä tervehdin ilolla netistä löytyvää itsensä näköistä Keskisuomalaista. Mainiota! Selailin toistakymmentä sivua, kunnes juutuin sukunimien taivutusta käsitelleeseen Riitta Hyvärisen tekstiin. Se päättyy näin: "Jokaisen on tyydyttävä siihen tosiasiaan, että hänen nimensä on kielen aines. Kun sitä taivutetaan, se seuraa kiltisti suomen kielen sääntöjä." Kiitos vihjeestä Pekalle ja Samille.

Kilpisjärven pilkkiviikonlopun pääkilpailu oli maineensa veroinen: vain yksi kala. Kyseisen "vonkaleen", 92 grammaisen mateen lisäksi avannoista nousi kymmenen kalaksi tulkittua kooltaan vähäisempää vesielävää. Osanottajia oli kuutisentuhatta, joista puolet vaivautui jäälle muiden luottaessa arpaonneen.

Tänään järjestetyssä Kilpisjärven perinteisessä pilkkikilpailussa voi menestyä, vaikka ei saisi yhtään kalaa. Saaliin vähyyden vuoksi pääosa palkinnoista arvotaan.

Erikoinen tilanne on houkutellut väärinkäytöksiin. Takavuosina voittokala paljastui muualla pyydystetyksi: sen mahasta löydettiin ravintoa, jollaista Kilpisjärvessä ei esiinny.

Lapin Kansan asiaa käsittelevässä jutussa kerrotaan, että Kilpisjärven jään paksuus on 105 cm.

Toimittaja Lena Björklund huomauttaa uusimmassa Vihreässä langassa, että takavuosina Pidä saaristo siistinä -kampanjan sihteerinä toiminut Jan-Erik Enestam voisi nyt ympäristöministerinä "ulottaa putsaukset saastuttaviin kalanviljelylaitoksiin".

Hbl:ssa viikko sitten linjauksiaan esitellyt Enestam näkee tehtäväkenttänsä toisin. Ymmärtämystä riittää niin kalankasvattajille kuin turkistarhaajillekin. Paljon porua herättänyt erivapaus keväiseen vesilintujen ammuskeluun on ministerin mielestä syytä säilyttää, koska jahdin kieltäminen vähentäisi saariston houkuttelevuutta asuinympäristönä.

Nuorison vapunviettoa Rovaniemellä valvonut vapaaehtoisryhmä huomasi tapojen muuttuneen: kun nuoret aiemmin varustautuivat sikspäkeillä, nyt muodissa olivat mäyräkoirat.

Lappilaisen ilmaisjakelulehti Roi-Pressin päätoimittaja Antti Niskanen pohdiskelee kolumnissaan lohiasioita ja ihmettelee, miksi radikaali ympäristöjärjestö Greenpeace ei puutu norjalaisten massiiviseen lohenkasvatukseen ja sen lieveilmiöihin.

Norjalaista Bellonaa luonnonlohen tulevaisuus kiinnosti vielä vuonna 1995, jolloin muutamat aktivistit tekivät atakin inarilaiselle kalanviljelylaitokselle.

SIVUN ALKUUN