Havaintoja Lapista ja lappilaisesta elämänmenosta |
29.7.2003
Lueskelen
mielenkiintoista kirjaa: Pietari Metropoli nurkan takana. Kolme kirjoittajaa
(Magnus Londen, Anders Mård ja Milena Parland) käsittelee
persoonallisesti ja monipuolisesti itänaapurin kulttuuripääkaupungin
ilmiöitä.
Urheiluakaan ei ole unohdettu. Magnus Londen on katsonut Pietarin Zenitin ottelun keskellä fanijoukkoa ja kertoo Zenitin ja moskovalaisjoukkueiden välisistä jännitteistä. Kirjan nettilinkeistä kurkkasin paikallisen "Palloliiton" sivuille. Askeettista mutta asiallista, enimmäkseen. Tupakkiaskia pienempi kuva naisten maajoukkueesta latautui oudon hitaasti: tiedoston koko oli muhkeat puoli megaa! 28.7.2003
Kohu-uutinen
Lapin Radion nettisivuilta: Aurinko laski Utsjoella!
27.7.2003
Ivalossa,
tarkemmin sanottuna Ivalojoella järjestettiin jo yhdeksännen
kerran keskikesän
moottorikelkkakilpailut. Järjestäjätahon edustajan
mukaan kehitystä on tapahtunut: kelkkoja uppoaa selvästi
vähemmän kuin alkuaikoina.
26.7.2003
Presidentin
Utsjoen vierailun yhteydessä on pohdiskeltu mm. sitä, mistä
Lappi alkaa. Joku Nuorgamissa asuva todisti, että Lapin ja
Lannan rajapyykki on Näkkäläjärven "kioski" Inarin kirkolla.
Itse vetäisin rajan jonnekin Rovaniemen ja Sodankylän välille.
25.7.2003
Kovin
ovat jääneet lyhyiksi nämä viimeaikaiset postaukset, arkisista syistä.
Mutta nyt kun aikaa on, päätin osittaisavautua.
Aluksi päivän positiiviset. Katselin ajan kanssa Jounin otokset äskettäiseltä Norjan reissultamme: 355 digikuvaa, joukossa parikymmentä niin hyvää, että melkein kateeksi käy. Toinen on Hanna-Maria Seppälän kultamitali erityisen arvostetulla satasen vapaalla. Ja saatteeksi näyttelijä Risto Kaskilahden ajatelma LK:n liitteenä jaetusta tv- ja radioliitteestä: "Minulle riittää, kun näen suomalaisurheilijoiden taistelun. Se sykähdyttää." Saunan jälkeen on tullut tavaksi avata tv ja katsella maisteri
Frangenin juontamaa Maailman ympäri -ohjelmaa. Tänään sen paikalla
lähetettiin jokin M&M -show. No, jäin kuulemaan, kun kansakunnan
johtavat hölöttäjät puhuivat ystävyydestä. Helteiden jatkuessa
olen monta kertaa ajatellut, kuinka coolia olisi päästä
jäähalliin vilvoittelemaan. Aina parempi, jos samalla
voisi seurata peliä. Raumalla voisi: kiekkokausi
avattiin tänään. 24.7.2003
Kööpenhaminassa
järjestetyssä joulupukkien huippukokouksessa on päätetty,
että joulupukin
kotipaikka sijaitsee Grönlannissa. Lasten kansainvälisen
huutoäänestyksen tulos olisi luultavasti pohjoisnapa; Korvatunturi
joutuisi tyytymään hajaääniin.
23.7.2003
Hesari
kertoi
eilen brittitutkimukseen viitaten, että "Hyvinvointikuilu
eteläisen ja muun Suomen välillä kasvoi rajusti viime vuosikymmenellä.
Vuodesta 1990 vuoteen 2000 ero pääkaupunkiseudun ja maan huonommin
menestyvien seutujen välillä kasvoi kolminkertaiseksi."
Tänään vedetään takaisin: "...tiistaina julkistettu tutkimus Suomen alue-eroista perustui vääriin lähtötietoihin. Alueellinen eriarvoisuus kasvoi 1990-luvulla alle kymmenesosan siitä mitä tutkimus väitti..." Maakuntalehdissä tartuttiin hanakasti virheellisiin lukuihin ja hehkutettiin tähän tyyliin: "Niille, jotka 90-luvun työkseen tai muuten joutuivat katsomaan isänmaan armaitten äidinkasvojen muuttumista syrjä-Suomen näkökulmasta, brittiläisen tutkimuslaitoksen selvitys alueellisen eriarvoisuuden eurooppalaisittainkin epätavallisen ankarasta kasvusta Suomessa ei yllätä." Näyte tämän päivän Pohjolan Sanomista. 22.7.2003
Ylä-Lapissa
harvinaisena esiintyvän tunturihaukan
pesintä on onnistunut hyvin. Suojelubiologi Matti Mela Metsähallituksesta
kertoo, että poikasia syntyi nelisenkymmentä eli enemmän
kuin pitkiin aikoihin. Syynä hyvään lisääntymistulokseen
pidetään vahvaa riekkokantaa. Riekot ovat tunturihaukan
pääravintoa.
21.7.2003
Pikku-uutinen
Lapin Kansassa kertoo poliisia paenneen mieshenkilön ajaneen
ojaan Kemin lähellä. Ajoneuvona oli traktori, vauhtia maksimaaliset
40 km/t ja promilleja 2.7.
20.7.2003
18.7.2003
Riista-
ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL
tiedottaa, että viime metsästyskauden aikana saalista
kertyi ennätykselliset 13 miljoonaa kiloa. Tärkein saaliseläin
oli hirvi, lukumääräisesti merkittävimmät
metsästettävät nisäkäslajit olivat metsäjänis,
supikoira ja rusakko, linnuista sinisorsa, sepelkyyhky ja teeri.
Noin 215 000 suomalaista kävi vuoden 2002 aikana vähintään kerran metsällä. 17.7.2003
Iltapäivällä
Rovaniemen taivaalle kerääntyi lupaavan näköisiä
pilviä, mutta nyt ne ovat haihtuneet pudottamatta ainuttakaan
virvoittavaa sadepisaraa. Helteen hauduttaman aivohyytelön tuottamat
hajanaiset ajatukset pysyttelevät itsepintaisesti eläimissä:
Mikä saa eräät Lappiin suurella vaivalla kaukaa ulkomailta lentäneet muuttolinnut suuntaamaan takaisin etelään keskellä kesää? 16.7.2003
UK-kansallispuistossa
virtaavan Luttojoen raakku- eli jokihelmisimpukkapopulaation ikäjakautuma
on pahasti vinoutunut: nuorimmat raakut ovat kuusikymmentävuotiaita.
Koska veden laatu joessa on hyvä, ongelman syyksi epäillään lisääntymisessä
väli-isäntänä tarvittavien lohikalojen vähenemistä. Luttoa pidetään
kohtalaisena taimenjokena, mutta merilohen nousun jokeen lopetti 1960-luvulla
rakennettu Ylä-Tuuloman voimalaitos.
Pitkäikäinen raakku on hyvä ympäristön tilan mittari. Kuluvan kesän aikana tutkitaan, onko Luttojoen raakkujen kuorissa ympäristömyrkkyjä. Asiasta kerrotaan Lapin Radion nettisivuilla. 15.7.2003
Lapin
Kansassa kerrotaan, että viisi Lapin kuntaa on keulilla majoitus-
ja ravitsemispalvelujen työllistävyystilastossa. Pelkosenniemellä
(Pyhätunturi) 14.9% työllisestä työvoimasta toimii
matkailun palveluksessa. Kittilässä (Levi) osuus on lähes
yhtä suuri, 14.6%. Seuraaviksi sijoittuvat Muonio, Inari ja Kolari.
Kaikkien kuntien keskiarvo on 3.9%.
14.7.2003
Vinkki
Tommille ja muille kirkkotaiteesta kiinnostuneille: Kittilän
kirkon alttaritaulun Kristus on vasenjalkainen.
13.7.2003
Aamulehden
teettämä kysely
osoittaa suomalaisten suhtautuvan nopeusrajoituksiin vähintäänkin
suurpiirteisesti. Mitähän itse olisin vastannut? Lapin tyhjillä
ja suorilla teillä periaatteet joutuvat kovalle koetukselle,
sillä rajoitusten mukaan ajaminen tuntuu usein turhauttavalta
köröttelyltä.
Lapin pääteillä saa kesäisin ajaa sataa, Ruotsin vastaavilla sataakymmentä. Kemin ja Rovaniemen välillä on useita pahoiksi tiedettyjä hirvionnettomuusjaksoja, jotka eivät kuitenkaan vaikuta nopeusrajoituksiin. Skellefteån länsipuolella ajetaan hirvivaaran vuoksi kymmeniä kilometrejä alemmilla nopeuksilla siitä huolimatta, että piennar on leveä ja tiealue aidattu. Vaikka poroista ei yhtenään varoitellakaan, ne on syytä pitää mielessä Pohjois-Suomessa liikuttaessa, erityisesti talven pimeillä ja jäisillä ajokeleillä. 12.7.2003
Työt
odottavat maanantaina. Ensimmäinen lomaviikko meni täydelleen
erossa tietokoneista eikä edes nettiä tullut ikävä.
Vielä vähemmän Photoshopia, johon en ole koskenut koko
loman aikana.
Norjassa geekolmonen oli kokonaan Jounin käytössä. Sen verran digikameraan on kuitenkin tottunut, että diojen kehystäminen tuntuu jotenkin vanhanaikaiselta ja työläältä. Varsinkin kun innostuin näpsyttelemään höyrykameralla peräti 13 rullallista. 11.7.2003
Markku
Torkko pohdiskelee kolumnissaan Lapin Kansan pääkirjoitussivulla,
onko Rovaniemen ja Lapin maankuulu rehellisyys käymässä katoavaksi
luonnonvaraksi:
"Kun muuttokuormasta hetkeksi talon seinustalle nostetut lohivavat katoavat mystisesti paikaltaan, tulee ensimmäisenä mieleen, että joku halusi lähteä ongelle. Tai ehkä naapuri lainasi? Kun vavat eivät koskaan palaa paikalleen tulee mieleen, että joku yksinkertaisesti varasti onget." Vanhoina hyvinä aikoina luuta ulko-ovella riitti turvalukoksi. Se ilmoitti, että talon asukkaita ei ole kotosalla. Kenenkään mieleen ei juolahtanut, että irtaimisto voisi olla vaarassa. 10.7.2003
Norjaa
pidetään tällä hetkellä maailman parhaana
maana asua. Sisämaassa liikkuvan on mahdotonta päätellä,
mistä kaikkialta huokuva hyvinvointi on peräisin: pellot
ovat pieniä, metsätalous Suomeen ja Ruotsiin verrattuna
suoranaista näpertelyä.
Näkyvä ympäristö säästyy, kun varallisuus ulosmitataan merestä ja meren pohjasta. HS paljastaa tuoreissaan, että liittouman avuksi Irakiin lähetettyjen tanskalaisten iskujoukkojen varustukseen kuului mm. lumilapioita. Myös järeämpi kalusto ihmetyttää: mitähän taistelualuksella ja sukellusveneellä mahdetaaan tehdä aavikkosodassa? 9.7.2003
Automatkailua
Norjassa hallitsee ikävä paradoksi: mitä enemmän
yrittää nähdä, sitä vähemmän näkee.
Joka tapauksessa niin paljon, että sulateltavaa riittää
pitkäksi aikaa.
Trollstigen ja Geirangervuono olivat maineensa veroisia. Ei ihme, että Norjan kuuluisimman serpentiinitien shikaaneissa sompailee vuosittain yli puoli miljoonaa matkailijaa. Retken kiinnostavin kohde oli odotetusti Runden lintusaari Ålesundin lounaispuolella. |