Takaisin reaaliaikaan

Lueskelen mielenkiintoista kirjaa: Pietari Metropoli nurkan takana. Kolme kirjoittajaa (Magnus Londen, Anders Mård ja Milena Parland) käsittelee persoonallisesti ja monipuolisesti itänaapurin kulttuuripääkaupungin ilmiöitä.

Urheiluakaan ei ole unohdettu. Magnus Londen on katsonut Pietarin Zenitin ottelun keskellä fanijoukkoa ja kertoo Zenitin ja moskovalaisjoukkueiden välisistä jännitteistä.

Kirjan nettilinkeistä kurkkasin paikallisen "Palloliiton" sivuille. Askeettista mutta asiallista, enimmäkseen. Tupakkiaskia pienempi kuva naisten maajoukkueesta latautui oudon hitaasti: tiedoston koko oli muhkeat puoli megaa!

Kohu-uutinen Lapin Radion nettisivuilta: Aurinko laski Utsjoella!

Ivalossa, tarkemmin sanottuna Ivalojoella järjestettiin jo yhdeksännen kerran keskikesän moottorikelkkakilpailut. Järjestäjätahon edustajan mukaan kehitystä on tapahtunut: kelkkoja uppoaa selvästi vähemmän kuin alkuaikoina.

Presidentin Utsjoen vierailun yhteydessä on pohdiskeltu mm. sitä, mistä Lappi alkaa. Joku Nuorgamissa asuva todisti, että Lapin ja Lannan rajapyykki on Näkkäläjärven "kioski" Inarin kirkolla. Itse vetäisin rajan jonnekin Rovaniemen ja Sodankylän välille.

Kovin ovat jääneet lyhyiksi nämä viimeaikaiset postaukset, arkisista syistä. Mutta nyt kun aikaa on, päätin osittaisavautua.

Aluksi päivän positiiviset. Katselin ajan kanssa Jounin otokset äskettäiseltä Norjan reissultamme: 355 digikuvaa, joukossa parikymmentä niin hyvää, että melkein kateeksi käy.
Toinen on Hanna-Maria Seppälän kultamitali erityisen arvostetulla satasen vapaalla. Ja saatteeksi näyttelijä Risto Kaskilahden ajatelma LK:n liitteenä jaetusta tv- ja radioliitteestä: "Minulle riittää, kun näen suomalaisurheilijoiden taistelun. Se sykähdyttää."

Saunan jälkeen on tullut tavaksi avata tv ja katsella maisteri Frangenin juontamaa Maailman ympäri -ohjelmaa. Tänään sen paikalla lähetettiin jokin M&M -show. No, jäin kuulemaan, kun kansakunnan johtavat hölöttäjät puhuivat ystävyydestä.
Lasse Lehtinen sivusi täällä bloggaajapiireissä kuumana käyvää keskustelua toteamalla, että miehillä on kyky yhdistää voimansa riittävän pelottavan vastustajan uhatessa. Historiallisena esimerkkinä em. vastustajasta mainittiin dinosaurus, nykypäivästä otettuina lama, pallopelin vastapuoli ja hirvi.

Mikä mahtaa olla se dinosaurus, jonka edessä siskot puhaltavat yhteen hiileen?

Helteiden jatkuessa olen monta kertaa ajatellut, kuinka coolia olisi päästä jäähalliin vilvoittelemaan. Aina parempi, jos samalla voisi seurata peliä. Raumalla voisi: kiekkokausi avattiin tänään.

Kööpenhaminassa järjestetyssä joulupukkien huippukokouksessa on päätetty, että joulupukin kotipaikka sijaitsee Grönlannissa. Lasten kansainvälisen huutoäänestyksen tulos olisi luultavasti pohjoisnapa; Korvatunturi joutuisi tyytymään hajaääniin.

Hesari kertoi eilen brittitutkimukseen viitaten, että "Hyvinvointikuilu eteläisen ja muun Suomen välillä kasvoi rajusti viime vuosikymmenellä. Vuodesta 1990 vuoteen 2000 ero pääkaupunkiseudun ja maan huonommin menestyvien seutujen välillä kasvoi kolminkertaiseksi."

Tänään vedetään takaisin: "...tiistaina julkistettu tutkimus Suomen alue-eroista perustui vääriin lähtötietoihin. Alueellinen eriarvoisuus kasvoi 1990-luvulla alle kymmenesosan siitä mitä tutkimus väitti..."

Maakuntalehdissä tartuttiin hanakasti virheellisiin lukuihin ja hehkutettiin tähän tyyliin: "Niille, jotka 90-luvun työkseen tai muuten joutuivat katsomaan isänmaan armaitten äidinkasvojen muuttumista syrjä-Suomen näkökulmasta, brittiläisen tutkimuslaitoksen selvitys alueellisen eriarvoisuuden eurooppalaisittainkin epätavallisen ankarasta kasvusta Suomessa ei yllätä." Näyte tämän päivän Pohjolan Sanomista.

Ylä-Lapissa harvinaisena esiintyvän tunturihaukan pesintä on onnistunut hyvin. Suojelubiologi Matti Mela Metsähallituksesta kertoo, että poikasia syntyi nelisenkymmentä eli enemmän kuin pitkiin aikoihin. Syynä hyvään lisääntymistulokseen pidetään vahvaa riekkokantaa. Riekot ovat tunturihaukan pääravintoa.

Pikku-uutinen Lapin Kansassa kertoo poliisia paenneen mieshenkilön ajaneen ojaan Kemin lähellä. Ajoneuvona oli traktori, vauhtia maksimaaliset 40 km/t ja promilleja 2.7.

Väänsin pyhäpäivän ratoksi saitin puolelle matkakertomuksen ja sarjan kuvia Runden saarelta.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL tiedottaa, että viime metsästyskauden aikana saalista kertyi ennätykselliset 13 miljoonaa kiloa. Tärkein saaliseläin oli hirvi, lukumääräisesti merkittävimmät metsästettävät nisäkäslajit olivat metsäjänis, supikoira ja rusakko, linnuista sinisorsa, sepelkyyhky ja teeri.

Noin 215 000 suomalaista kävi vuoden 2002 aikana vähintään kerran metsällä.

Iltapäivällä Rovaniemen taivaalle kerääntyi lupaavan näköisiä pilviä, mutta nyt ne ovat haihtuneet pudottamatta ainuttakaan virvoittavaa sadepisaraa. Helteen hauduttaman aivohyytelön tuottamat hajanaiset ajatukset pysyttelevät itsepintaisesti eläimissä:

Mikä saa eräät Lappiin suurella vaivalla kaukaa ulkomailta lentäneet muuttolinnut suuntaamaan takaisin etelään keskellä kesää?

UK-kansallispuistossa virtaavan Luttojoen raakku- eli jokihelmisimpukkapopulaation ikäjakautuma on pahasti vinoutunut: nuorimmat raakut ovat kuusikymmentävuotiaita. Koska veden laatu joessa on hyvä, ongelman syyksi epäillään lisääntymisessä väli-isäntänä tarvittavien lohikalojen vähenemistä. Luttoa pidetään kohtalaisena taimenjokena, mutta merilohen nousun jokeen lopetti 1960-luvulla rakennettu Ylä-Tuuloman voimalaitos.

Pitkäikäinen raakku on hyvä ympäristön tilan mittari. Kuluvan kesän aikana tutkitaan, onko Luttojoen raakkujen kuorissa ympäristömyrkkyjä. Asiasta kerrotaan Lapin Radion nettisivuilla.

Lapin Kansassa kerrotaan, että viisi Lapin kuntaa on keulilla majoitus- ja ravitsemispalvelujen työllistävyystilastossa. Pelkosenniemellä (Pyhätunturi) 14.9% työllisestä työvoimasta toimii matkailun palveluksessa. Kittilässä (Levi) osuus on lähes yhtä suuri, 14.6%. Seuraaviksi sijoittuvat Muonio, Inari ja Kolari. Kaikkien kuntien keskiarvo on 3.9%.

Vinkki Tommille ja muille kirkkotaiteesta kiinnostuneille: Kittilän kirkon alttaritaulun Kristus on vasenjalkainen.

Aamulehden teettämä kysely osoittaa suomalaisten suhtautuvan nopeusrajoituksiin vähintäänkin suurpiirteisesti. Mitähän itse olisin vastannut? Lapin tyhjillä ja suorilla teillä periaatteet joutuvat kovalle koetukselle, sillä rajoitusten mukaan ajaminen tuntuu usein turhauttavalta köröttelyltä.

Lapin pääteillä saa kesäisin ajaa sataa, Ruotsin vastaavilla sataakymmentä. Kemin ja Rovaniemen välillä on useita pahoiksi tiedettyjä hirvionnettomuusjaksoja, jotka eivät kuitenkaan vaikuta nopeusrajoituksiin. Skellefteån länsipuolella ajetaan hirvivaaran vuoksi kymmeniä kilometrejä alemmilla nopeuksilla siitä huolimatta, että piennar on leveä ja tiealue aidattu.

Vaikka poroista ei yhtenään varoitellakaan, ne on syytä pitää mielessä Pohjois-Suomessa liikuttaessa, erityisesti talven pimeillä ja jäisillä ajokeleillä.

Työt odottavat maanantaina. Ensimmäinen lomaviikko meni täydelleen erossa tietokoneista eikä edes nettiä tullut ikävä. Vielä vähemmän Photoshopia, johon en ole koskenut koko loman aikana.

Norjassa geekolmonen oli kokonaan Jounin käytössä. Sen verran digikameraan on kuitenkin tottunut, että diojen kehystäminen tuntuu jotenkin vanhanaikaiselta ja työläältä. Varsinkin kun innostuin näpsyttelemään höyrykameralla peräti 13 rullallista.

Markku Torkko pohdiskelee kolumnissaan Lapin Kansan pääkirjoitussivulla, onko Rovaniemen ja Lapin maankuulu rehellisyys käymässä katoavaksi luonnonvaraksi:

"Kun muuttokuormasta hetkeksi talon seinustalle nostetut lohivavat katoavat mystisesti paikaltaan, tulee ensimmäisenä mieleen, että joku halusi lähteä ongelle. Tai ehkä naapuri lainasi? Kun vavat eivät koskaan palaa paikalleen tulee mieleen, että joku yksinkertaisesti varasti onget."

Vanhoina hyvinä aikoina luuta ulko-ovella riitti turvalukoksi. Se ilmoitti, että talon asukkaita ei ole kotosalla. Kenenkään mieleen ei juolahtanut, että irtaimisto voisi olla vaarassa.

Norjaa pidetään tällä hetkellä maailman parhaana maana asua. Sisämaassa liikkuvan on mahdotonta päätellä, mistä kaikkialta huokuva hyvinvointi on peräisin: pellot ovat pieniä, metsätalous Suomeen ja Ruotsiin verrattuna suoranaista näpertelyä.

Näkyvä ympäristö säästyy, kun varallisuus ulosmitataan merestä ja meren pohjasta.

HS paljastaa tuoreissaan, että liittouman avuksi Irakiin lähetettyjen tanskalaisten iskujoukkojen varustukseen kuului mm. lumilapioita. Myös järeämpi kalusto ihmetyttää: mitähän taistelualuksella ja sukellusveneellä mahdetaaan tehdä aavikkosodassa?

Automatkailua Norjassa hallitsee ikävä paradoksi: mitä enemmän yrittää nähdä, sitä vähemmän näkee. Joka tapauksessa niin paljon, että sulateltavaa riittää pitkäksi aikaa.

Trollstigen ja Geirangervuono olivat maineensa veroisia. Ei ihme, että Norjan kuuluisimman serpentiinitien shikaaneissa sompailee vuosittain yli puoli miljoonaa matkailijaa. Retken kiinnostavin kohde oli odotetusti Runden lintusaari Ålesundin lounaispuolella.