Outoa Taigaa 8/2005

Tämänkertaisen jakson viimeisen työpäivän säässä on vahva annos syksyistä kuulautta. Toivottavasti mahdollisimman moni lappilainen on viettänyt päivän ulkona, nauttinut hirvikärpäsettömästä metsästä. Vitsaus työntyy kohti pohjoista nelisenkymmentä kilometriä vuodessa; rintama on jossain Oulun ja Kemin välillä.

Maalainen muistutti hirvikärpäsongelmasta aamuisessa merkinnässään, vertasi sitä räkkään. Räkkä on hyvinkin tuttu ilmiö, mutta hirvikärpänen ei, toistaiseksi. Jos oikein ymmärrän, tilanteesta kannattaa olla kiitollinen.

30.8.2005

Pöytä notkuu Australiaa ja Oseaniaa käsittelevää kirjallisuutta.

Luen Uudesta-Seelannista: "Sen ainutlaatuiseen eläimistöön ei kuulu nisäkkäitä eikä käärmeitä, ja kasveista hyvin harva kukkii. Maahan tuotuja nisäkkäitä lukuunottamatta siellä on hyvin vähän laiduntavia eläimiä, ja linnut täyttävät ekologiset lokerot."

Luultavasti Avara luonto -ohjelmasta mieleeni jäänyt visio saa järkeenkäyvän selityksen. Suurikokoinen papukaija etsii ruokaa korkean vuoren rinteessä, luo lunta nokallaan heiluttaen päätään sivusuunnassa aivan kuin Pohjois-Amerikan biisonit tekevät. Papukaija lumitöissä!

29.8.2005

Helsingin Sanomissa kerrottiin eilen, että Suomen metsissä ahkeroivat ulkomaalaiset marjanpoimijat ovat yleensä päässeet hyville ansioille. Mustikkasato ei ole poikkeuksellisen hyvä, joten 40-70 kilon keskimääräinen päiväsaalis kuulostaa kovalta.

Venäläiset poimijat touhuavat suomalaismetsissä lähes kuin kotonaan, mutta toimitusjohtaja Jan-Eric Gustafssonin mukaan varsinkaan vanhemmat ukrainalaiset eivät uskaltaneet mennä metsään itsekseen.

Erityisen tunnustuksen Gustafsson antaa Savukoskella poimiville thaimaalaisille. Henkilökohtainen päiväennätys on uskomattomat 145 kiloa. Suomalainen metsä ei pelota thaimaalaisia, vaikka yksi heistä oli löytänyt metsästä kuolleen poron ja tulkinnut sen tiikerin tappamaksi. Kuulin tapauksesta Savukoskella asuvalta ystävältäni.

28.8.2005

Viikonlopputurnaus avasi Rovaniemen kiekkokauden. Tänään jo kertaalleen toisiaan vastaan pelanneet joukkueet kohtaavat uudelleen sijoitusotteluissa. Finaaliin selviytyivät kotijoukkue RoKi ja EtPo Ylitorniolta.

27.8.2005

Saamelaisjohtaja Pekka Aikio väistää maaherra Hannele Pokan esittämät moitteet huomauttamalla tämän päivän Lapin Kansassa , että metsäkiistan aktiivisin osapuoli on viime aikoina ollut Saamelaisneuvosto eikä Saamelaiskäräjät. Totta sinänsä, toisaalta nimenomaan Aikio korosti jo keväällä, että kiistaa käydään maaoikeuksista eikä niinkään hakkuista.

Pokan ja Aikion nokittelu herättää kysymyksen, kuka saamelaispolitiikassa ketäkin edustaa. Saamelaisneuvostoon kootun saamelaispoliitikkojen ääriaineksen yksimieliset kannanotot ovat erittäin kaukana siitä, mitä Suomen saamelaisten enemmistö asioista ajattelee.

Samaa voidaan sanoa puheenjohtaja Aikion reipashenkisistä ulkomaisista esiintymisistä ja veljeilystä Greenpeacen kanssa. Saamelaiskäräjillä Ylä-Lapin kiistan perusasioistakin ollaan erimielisiä, saati sitten Saamelaisneuvoston käyttöön ottamista menettelytavoista.

26.8.2005

Maaherra Hannele Pokka muistuttaa ulkoparlamentaarisesta vaikuttamisesta innostuneille saamelaispoliitikoille, että maaoikeuksista ei päätä metsäyhtiö vaan Suomen eduskunta.

Maaherra puhuu asiaa. Saamelaiset pelaavat ulkomaankortilla häikäilemättömästi kuin Greenpeace konsanaan. Sopii epäillä, että tällä menolla viimeisetkin väärtit eduskunnassa kääntävät selkänsä.

25.8.2005

Tutkijoiden ja kansanmiesten käsitykset suurpetojen määrästä ja kantojen kehityksestä poikkeavat melko tavalla.

"Karhukanta on kasvanut rajusti sen jälkeen kun karhun kevätpyynti kiellettiin", väittää Ivalon Erämiesten puheenjohtaja Aarre Seurujärvi paikallislehti Inarilaisessa. Lisäksi Seurujärvi sanoo epäilleensä, onko joku tänä kesänä Lapin asutuksen liepeillä liikkuneista karhuista päästetty vapaaksi Ranuan eläinpuistosta.

RKTL:n tuoreen arvion mukaan Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810–850 karhua. Karhukannan kasvu taittui jo 1990-luvun lopulla. Karhun kevätpyynti kiellettiin toistakymmentä vuotta sitten, mutta osaa metsästäjistä kiellot eivät pidättele.

24.8.2005

Saamelaisneuvosto täsmensi tänään puheenjohtajansa lausuntoa: "Saamelaisneuvosto pitää uudelleen alkaneita Ylä-Lapin hakkuita uhkana saamelaiskulttuurille. Neuvoston mielestä hakkuut uhkaavat nykymuotoista poronhoitoa."

Hienoa! Nyt neuvoston jäsenten pitäisi vielä ymmärtää ja/tai myöntää, että nykymuotoisella poronhoidolla ei ole mitään tekemistä saamelaisten perinteisen elämäntavan kanssa, jota hakkuiden keväällä väitettiin uhkaavan.

Pohjoismaisen saamelaisneuvoston puheenjohtaja Aleksander Kobelev syytti eilisissä TV 1:n pääuutisissa Suomea kaksinaismoraalista vähemmistöpolittikassa. Samaan aikaan kun presidentti paheksuu itänaapurissa asuvien marien kohtelua, poljetaan oman maan saamelaisten oikeuksia. Kieltämättä mahtava rinnastus!

Saamelaisneuvosto todisti oman tasonsa ja suhteellisuudentajunsa kevään kahinoihin liittyneessä julkilausumassaan (11.4.2005), jossa se väitti saamelaisten perinteisen elämäntavan olevan hakkuiden vuoksi vaarassa. Neuvosto tarkoitti Metsähallituksen hakkuita eikä saamelaisten omia, joita se kaiketi pitää perinteiseen elämäntapaan kuuluvina.

Kesällä Lapin Kansassa kerrottiin Etelä-Afrikassa ilmestyneestä lehtijutusta, jossa Arktikumissa vieraillut toimittaja kirjoitti jääkarhuja metsästävistä ja laavuissa asuvista saamelaisista.

Kuka kertoisi näille kobeleveille, miten Suomen saamelaiset tänä päivänä elävät!

23.8.2005

Tiedottaja Mikael Sjövall kertoo tämän päivän Lapin Kansassa, että toisin kuin varsinaiset luonnonsuojelijat Greenpeace jatkaa Ylä-Lappi -kampanjaansa poronhoitoteeman ja ihmisoikeuskysymyksen merkeissä. Samalla Metsähallitus saa palautetta, jonka voi ehkä tulkita jonkinasteiseksi tunnustukseksi.

"Uhanalaisten lajien eli luonnonsuojelulain huomioiminen näyttäisi olevan sellainen asia, johon Metsähallitus kiinnittää huomiota paremmin kuin ihmisoikeussopimuksiin", Sjövall toteaa.

Keväällä kiistan avainryhmäksi nousseilla paperinostajilla on tällä hetkellä entistä paremmat tiedolliset edellytykset arvioida Ylä-Lapin tilannetta. Kesän aikana seitsemän saamelaiskäräjien yhteensä 20 jäsenestä on lähettänyt Stora Enson keskieurooppalaisille asiakkaille julkilausuman, jossa he irtisanoutuvat puheenjohtaja Pekka Aikion metsälinjauksista. Lisäksi kirjeessä muistutetaan, että Ylä-Lapin maanomistuskysymys ei ole saamelaisten kannalta katsottuna läheskään niin yksipiippuinen asia kuin yleisesti uskotaan.

22.8.2005

Kun kesäkuussa järjestetty viimeisin yritys Ylä-Lapin metsäkiistan ratkaisemiseksi ei tuottanut tulosta, Metsähallitus ilmoitti jatkavansa hakkuita metsureiden kesälomien jälkeen alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Siksi hieman ihmetyttää, minkä vuoksi töiden jatkuminen uutisoitiin niinkin näyttävästi kuin viikonloppuna tapahtui.

Erityistä uutisoitavaa asiassa on mielestäni vain Greenpeacen hiljaisuus ja Stora Enson rohkaistuminen ostamaan puuta kiista-alueelta. Onko aktivistien takki tyhjä, vai jatkuuko Gp:n kampanja vasta Keski-Euroopan kesälomakauden päätyttyä?

Metsäpäällikkö Matti Karjulan mukaan Stora Enso ei näe mitään estettä puun ostamiselle. Voisiko tilanteen tulkita niin, että yhtiön keväällä Hampurissa asiakkailleen järjestämä valistustilaisuus vaikuttaisi toivotulla tavalla?

21.8.2005

Kuusamon luontokuvatapahtuman valokuvakilpailu heijastaa alan kehitystä ainakin siinä mielessä, että jo kaksi kolmasosaa kuvista on digitaalisia. Kilpailukuva voi olla joko tiedosto, dia tai vedos.

Tapahtuman taiteellinen johtaja Lassi Rautiainen pitää tilannetta ongelmallisena: "On hankala valita kuvista parhaita, jos ne ovat valopöydällä, vedoksina tai tietokoneella kankaalle heijastettuina." Rautiaisen mukaan sääntöjä jouduttaneen muuttamaan siten, että vain digikuvilla voi osallistua kilpailuun.

Tuomariston mielestä kilpailun iloisimmat yllättäjät löytyivät luovasta sarjasta eli manipuloiduista kuvista.

20.8.2005

Ivalon poliisi on löytänyt kultavaltaukselta Kutturan suunnalta toiminnassa olleen pontikkatehtaan. Rankkia oli 9 vain litraa ja valmista tuotetta reilu litra, joten tuotanto oli varmaankin tarkoitettu omaan käyttöön.

Uutisessa korostetaan asian positiivista puolta: tehtaan sulkeminen ei tässä tapauksessa johtanut työntekijöiden irtisanomisiin.

19.8.2005

Raportoin taannoin jälkipuheista, joita aiheutti tarhattujen kiljuhanhien istuttaminen luontoon. Nyt Enontekiöllä sattunut tapaus on johtanut oikeustoimiin: Lahden seudulla lintuja tarhaava istutuksen puuhamies joutuu syyskuussa leivättömän pöydän ääreen syytettynä luonnonsuojelurikkomuksesta.

Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkisen (YM) mielestä kyseessä on ennakkotapaus. Jonkinasteisena tapauksena voisi täällä Lapissa pitää sitäkin, että luonnonsuojelurikkomus ylipäätään johtaa jälkiseuraamuksiin.

18.8.2005

Kainuulaisilla metsästäjillä on omat syynsä vihata susia ja katsoa laitonta pyyntiä läpi sormien. Ehkä tätäkin:

Kainuun Sanomat kertoi viime viikon lauantaina, että Sotkamosta kesäkuun alussa löytyneen pantasuden kuolinsyy oli strykniini, meillä aikaa sitten kielletty myrkky. Umpimähkäisen (?) menetelmän uhriksi joutunut alfanaaras Venus oli Suomen susipolitiikan mallioppilas. Venuksen johtama lauma tiedettiin harmittomaksi koirille ja kotieläimille, ja lauman pennut suuntasivat vartuttuaan vaelluksensa toivottuun ilmansuuntaan eli länteen, jopa Pirkanmaalle ja ruotsinkieliselle Pohjanmaalle saakka.

16.8.2005

Stora Enso on tuonut Oulun Nuottasaareen 4000 tonnin erän eukalyptuspuusta valmistettua sellua. Tuotantolinjan testaamiseen tarkoitettu lyhytkuituinen sellu on peräisin Brasiliasta, missä Stora Enso omistaa puolet Veracelin sellutehtaasta. Jättimäisen tehtaan raaka-aine tulee yhtiön omilta plantaaseilta.

Nettipäiväkirjani täyttää tänään kolme vuotta. Aloittaessani Pinserin listalla oli kuutisenkymmentä blogia, vuosi sitten lähes tuhat ja tällä hetkellä 3000.

15.8.2005

Tekstiviesti patisti telkkarin ääreen: sisko tietää, että arktinen luonto kiinnostaa.

Kaksi miestä ja koira asuivat mökissä keskellä jääkarhuja, joita parhaimmillaan oli ollut samanaikaisesti näkyvissä 160 yksilöä. "Aseina" miehillä oli kolmemetriset puukepit, jota karhut kuuluvat pelkäävän enemmän kuin kivääriä. Lähikontaktin varalta lisäksi pippurisuihkeet. Ohjelmatiedoissa mainittu Vrangelö tarkoittanee Wrangelin saarta.

14.8.2005

Kun auto karkaa käsistä kovassa vauhdissa, jälki on yleensä rumaa. Ounasjoentiellä toissa yönä puuhun törmännyt auto meni lähes kahdeksi kappaleeksi. Kuski päissään ja vauhtia jäljistä päätellen hieman enemmän kuin laki taajama-alueella sallii.
Keskustaan oltiin menossa, millaistakohan jälkeä siellä olisi syntynyt!

13.8.2005

Skannasin työviikon päätteeksi kolme Iikka Paavalniemen lasinegatiivia kansalaissodan ajoilta. Yhdessä niistä Rovaniemen suojeluskunta seisoo kentällä nelijonoon ryhmittyneenä. Sävykäs ja tarkka kuva houkuttelee tutkimaan yksityiskohtia.

Soittokunnan takana näkyy miehenalku, jolla ei ole soitinta eikä pyssyä. Kun muiden katse on suunnattu tiukasti eteen, poika töllistelee kuvaajan touhuja. Eräs kiväärimies erottuu joukosta valkoisen paidan ja rusetin ansiosta.

12.8.2005

Lapin Kansan Vanha kuva oli tänään poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Nuorehko riskin oloinen mies oli kuvattu 1950-luvulla "jossain rakennustyömaalla Kemijärvellä". Selässään hänellä oli "jänis" eli tiilenkantolava ja kuormana 22 punatiiltä, kaksi rinnakkain ja 11 päällekkäin.

Tiilenkantajat tekivät työtään urakalla siihen aikaan, kun kerrostalotyömailla ei vielä käytetty nostureita ja suuretkin talot muurattiin tiili kerrallaan. Jos mahdollista, vielä tiilen kantamistakin kovempaa työtä oli laastin kärrääminen.

11.8.2005

Lapin yliopistossa aloittaa opintonsa 800 uutta opiskelijaa, joista 77% on naisia. Naisten osuus on täsmälleen sama kuin kolme vuotta sitten. Vain viidennes uusista opiskelijoista on viime kevään tai syksyn ylioppilaita.

10.8.2005

Työ haittaa selvästi harrastuksia, ja taas on niin kuumakin... Jäähalli olisi nyt oikea paikka minulle.

Marjaprojekti osoittaa lievää nousujohteisuutta: mustikoita kertyi melkein täysi ämpärillinen. Metsämarjoista töisevin vie aikaa ja energiaa kotona saman verran kuin metsässäkin.

8.8.2005

Hajanaisesti seuraamieni MM-kisojen ehkä sykähdyttävintä antia on ollut naisten 10 000 m:n juoksu: kolmen etiopialaisjuoksijattaren näytöstyylinen irtautuminen kilpasiskoistaan viimeisen kierroksen alussa. Tänään miehet juoksevat saman matkan. Koskahan näemme taas suomalaisen mukana arvokisojen kympillä?

Ruotsalaiset ovat sekaisin Carrosta. Suotakoon se heille, niin olimme me suomalaisetkin Lasse Virenistä. Onko kunnian päivistä tosiaankin kohta kolmekymmentä vuotta!

6.8.2005

Ranuan eläinpuiston hirvilaumaan on heinäkuun aikana ilmestynyt pikkuvasa. Normaalisti hirviemo synnyttää vasansa jo keväällä.

Tarhaeläinten ja niiden vapaana luonnossa elävien sukulaisten lisääntymisrytmi saattaa poiketa huomattavastikin toisistaan. Viime vuonna Ranuan eläinpuiston hirvi synnytti vasan syyskuussa.

5.8.2005

Tunnen säälinsekaista myötätuntoa Thaimaasta Savukoskelle tulleita marjanpoimijoita kohtaan. Tavoite on kova, ilmasto ankara ja alkuasukkaat epäluuloisia. Kuoskun kyläläiset ovat valittaneet Lapin lääninoikeudelle kylän koulun vuokraamisesta poimijoiden tukikohdaksi.

Kuosku taitaa olla konstikas nimi siitä päätellen, että asiaa koskevassa Kalevan jutussa puhuttiin Kuosun kylästä ja kahdesta Kuosu -nimisestä henkilöstä.

4.8.2005

Löytyihän niitä muinoin Uikujoen rantakallioihin hakattujen taideteosten tulkintoja. Eero Aution kirjassa Karjalan kalliopiirokset (Otava 1981) tutkija Aleksandr Linevski tähdentää, että miesten "merkki" ei osoita alastomuutta vaan sukupuolta. Samassa kuvakertomuksessa esiintyvän neljän hiihtäjän ryhmässä on tutkijan mukaan kaksi miestä ja kaksi naista. Mikä mahtaa olla perustelu, koska yhdelläkään ei ole miehen merkkiä.

Toisessa kuvassa esiintyvät ilmiselvät peurat Linevski nimeää hirviksi ilmeisesti pelkästään suuremman koon perusteella.

3.8.2005

Pätkätyöjakson kolmannen päivän kuvat liittyvät muinaiseen peuranpyyntiin. Esimerkiksi tässä Vienanmereen laskevan Uikujoen rantakallioon uurretussa kuvassa jahdataan peuroja sukset jalassa, siis talvella. Siksi tuntuu erikoiselta, että miehet eivät ole pukeutuneet. Mitähän taiteilija on halunnut kertoa?

2.8.2005

Lapin Radiossa kauhisteltiin monisanaisesti toimittajan huoneistoon tunkeutunutta suurikokoista hyönteistä. Eräs kuuntelija Enontekiöltä soitti kertoakseen, että epäilyttävä luontokappale on hörhiläinen ja että sen myrkky on yhtä vaarallista kuin kyykäärmeen.

Vuotsossa asuessamme pihalta löytyi jättiläispuupistiäinen. Ellen väärin muista, naapurin Matti nimitti sitä herhiläiseksi tai hörhiläiseksi. Otus oli kerrassaan vaikuttava, varsinkin kun takaruumiin jatkeena oli julmettu piikki. Ja mitä muuta pistiäinen voisi piikillään tehdä kuin pistää annoksen myrkkyä viattomaan ihmispoloiseen?

1.8.2005

Rovaniemen kirkon kattoremontti edistyy. Torniosa on koteloitu ja risti korjattavana, mutta pohjoispuolen lape säihkyy uutuuttaan.

Kansallinen kiekkokausi avattiin perinteiseen tapaan Raumalla. Yritin eilen saada päivälippua Kärppien kolmen viikon kuluttua pelattavaan harjoitusturnaukseen, mutta istumapaikat oli jo myyty! Seisomaan en sentään lähde.