|
30.9.2002
 Tarkoitus
oli ja on välttää henkilökohtaisten takaiskujen ja huonojen fiilisten
kelaamista tällä palstalla. Tyydyn toteamaan, että juuri tällä hetkellä
minulla ei ole byrokraateista hyvää sanottavaa.
 Maaherra Hannele
Pokka avasi eilen Ounasvaaralla Suomen Sydänliiton retkitapahtuman.
Tilaisuuden aikana hänen autonsa takasivulasi oli rikottu ja autosta
varastettu käsilaukku ja virkakännykkä.
"Olen uskonut, että Rovaniemellä ei tällaista tapahtuisi",
Lapin Kansa kertoo maaherran päivitelleen. Tiedoksi maaherralle ja
muillekin: Rovaniemi
ei ole lintukoto.
27.9.2002
 Lapin vaalipiiristä
valittavien kansanedustajien määrä vähenee seuraavissa eduskuntavaaleissa
kahdeksasta seitsemään. Pienten ryhmien kannalta tilanne on ongelmallinen.
Yleisesti ajatellaan äänen menevän hukkaan, jos oman ehdokkaan läpimeno
ei ole mahdollista.
Minulle ehdokkaan mielipiteet luonnonsuojelusta ja ympäristöasioista ovat
keskeinen valinnan peruste. Mitat täyttävä yksittäinen ehdokas saattaa
löytyä melkeinpä minkä tahansa ryhmittymän listoilta. Käytännössä hänelle
annettu ääni auttaa eduskuntaan ehdokkaan, jonka kanssa olen eri mieltä
useimmista minulle tärkeistä asioista. Vaaliliitoissa tilanne olisi aivan
sama.
Mieluummin siis ääni "hukkaan", kuin ydinvoiman tai Vuotoksen
altaan kannattajalle. Todellisena vaihtoehtona on äänestämättä jättäminen.
26.9.2002
 Lapin radion
nettisivuilla kerrotaan, että maa-
ja metsätalousministeriö on antanut Lapin riistanhoitopiirille valtuuden
myöntää luvan kahden suden metsästykseen poronhoitoalueella.
EU:n piirissä Suomen susipolitiikkaa - siis uhanalaisen
eläinlajin metsästämistä - ei hyväksytä.
Suomen viranomaiset yrittävät epätoivoisesti tasapainoilla
EU:n vaatimusten ja kansallisten intohimojen ristipaineissa. Koska suden
ja poron yhteiselo ei onnistu, on toivottava poronhoitoalueen eteläpuolisen
susikannan vahvistuvan ja levittäytyvän länteen. Viitteitä
tästä on havaittu: ensimmäisen kerran sataan vuoteen susi
lisääntyi viime kesänä Pohjois-Pohjanmaalla.
25.9.2002
 Sateenkaarihallitukset
ovat unohtaneet aluepolitiikan, luonto ei. Lipposen pitkästä valtakaudesta
huolimatta Lapissa vallitsee edelleen kunnon talvi eikä puolen vuoden
epämääräinen loska-aika. Toisena saavutettuna etuna
ja samalla sääskikompensaationa on pidetty hirvikärpästen
puuttumista.
Nyt linjauksen pelätään muuttuneen. Hirvikärpänen levittäytyy kohti pohjoista
joidenkin kymmenien kilometrien vuosivauhtia; rintamalinja kulkee Kainuusta
Oulun eteläpuolelle. Samaan aikaan vain optimistisimmat jaksavat uskoa
kolmanteen sääskettömään kesään.
Lapin Kansan haastattelema yli-intendentti Juhani Itämies Oulun yliopistosta
kertoo jännittävänsä, miten porot aikanaan reagoivat hirvikärpäseen: "Saako
poroparka tästä nyt syksyisen riesan." Ennustuksia aikataulusta Itämies
ei onneksi esitä. Lapin matkailuyrittäjät uskovat yleisesti sääskitilanteen
helpottuneen nimenomaan sen vuoksi, että Itämies luopui jokakeväisistä
prognooseistaan.
24.9.2002
 Pitää
palata myös eiliseen autojuttuun, koska voittajakunta jäi julkistamatta.
Se on Kangaslampi tuloksella 290 autoa tuhatta asukasta kohti. Kangaslampi
on "noin 2000 asukkaan ja 299 neliökilometrin kunta Keski-Savossa
Mikkelin läänissä Haukiveden pohjoispuolella. Maa- ja metsätaloutta. Yrityksiä
63 kpl."
 Seurannassa
ollut Keskustapuolueen Lapin piirin jäsenäänestys kansanedustajaehdokkaista
tuotti kärjen osalta odotetun tuloksen: hymypoika Hannu
Takkula rohmusi kolmasosan äänistä. Kahden ehdolla
olleen naisen osuus annetuista äänistä on häpeällisen
pieni, runsaat 10%. Tatja Karvonen varmisti ehdokaspaikkansa selviytymällä
täpärästi neljänneksi. Ilpo Puoskarin etukäteiskiukuttelu
palkittiin sijaluvulla 11.
23.9.2002
 Eilen vietetyn
teemapäivän innostamana päätin selvittää,
missä Suomen kunnassa autottomuuden toteuttamisessa on epäonnistuttu
kaikkein surkeimmin. Tuorein löytämäni tilasto on vuodelta
2000. Sen mukaan piikkipaikkaa pitää Turun ja Loimaan puolivälissä
sijaitseva Karinainen, missä autoja on enemmän kuin ihmisiä:
1050 autoa 1000 asukasta kohti. Entiset ja nykyinen asuinpaikkani sijoittuvat
listan keskivaiheille: Oulu 428, Jyväskylä 435, Sodankylä
474 ja Rovaniemi 483. (Helsinki 380)
 Hillat, mustikat
ja puolukat ovat pakastimissa, mutta yksi sato odottaa vielä korjaamistaan.
Lapin ankarissa kasvuoloissa männyt tuottavat hyvälaatuista
siementä keskimäärin vain joka kymmenes vuosi. Nyt on sellainen
vuosi, ja Pohjois-Suomessa valmistaudutaan käpysavottaan.
22.9.2002
 Keskustapuolueen
Lapin piiri äänestää tänään kansanedustajaehdokkaista. Peli on kovaa jo
verryttelyvaiheessa. Sodankylän
kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ilpo Puoskari julisti perjantain LK:n
etusivulla, että Tennilää (vas) lukuun ottamatta kaikki Lapin istuvat
kansanedustajat joutaisivat kiertoon. Esivaalia Puoskari luonnehti salaseurahenkiseksi.
Puoskari ei potki aisan yli ensimmäistä kertaa. Kunnallisvaalin alla hän
julisti, että vanhan vallan aika on ohi. Yleensä oppositio haastaa vallanpitäjät
näillä sanoilla, mutta Sodankylässä sekä vanha että uusi valta keskittyy
Keskustapuolueeseen. Puoskari keräsi mukavasti ääniä ja valittiin valtuuston
puheenjohtajaksi, mutta sitten sukset menivät lopullisesti ristiin. Valtuusto
teki kerrankin yksimielisenä historiallisen päätöksen ja erotti puheenjohtajansa.
Myöhemmin päätös kumottiin laittomana, ja puheenjohtaja palasi nuijan
varteen.
Ehdokkuus on luvattu suoraan neljälle esivaalissa eniten ääniä saaneelle.
Sivullista ihmetyttää, että ehdokkuutta tavoittelee 10 miestä ja vain
kaksi naista. Oman arvioni mukaan yksi tuhti naisihminen vastaa hyvinkin
kahta miehenvätystä, mutta ei kai sentään viittä?
21.9.2002
Ranuan
eläinpuiston uusimmat asukkaat ovat neljä Belgiasta lennätettyä
tunturipöllöä. Pitovaikeuksien vuoksi linnut haluttiin
siirtää lähimpään EU-maahan, joka sivuaa tunturipöllön
luontaista levinneisyysaluetta.
Suurikokoinen valkea tunturipöllö viettää kesät
arktisilla seuduilla, missä pesimäalue vaihtelee vuosittain
ravintotilanteesta riippuen. Talvivaellukset voivat ulottua hyvinkin etelään,
jopa Helsinkiin asti. Ranualle tuoduista linnuista kaksi oli pelastautunut
kalastusalukselle pohjoisella Atlantilla.
20.9.2002
 Valtiontalouden
tarkastusvirasto arvosteli äskettäin maa- ja metsätalousministeriön
tapaa hallinnoida porotaloutta. Ministeriöllä on asiassa kiusallinen
kaksoisrooli: sen tulee edistää porotalouselinkeinoa mutta toisaalta myös
valvoa, että luonnonvaroja, tässä tapauksessa porojen laitumia
hyödynnetään kestävän käytön periaatteiden
mukaisesti. VTV toteaa tarkastuskertomuksessaan,
että ministeriön päätöksissä elinkeinopoliittiset intressit ovat
vaikuttaneet luonnonvarojen suojelua enemmän.
Kestävän käytön periaatteeseen kuuluu kolmenlainen
kestävyys: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen. Porotalouden
edustajat ovat viime aikoina tarttuneet nimenomaan tähän viimeksi
mainittuun. VTV:n puuttuminen porolaidunasiaan yllättää.
Voisi kuvitella, että ekologisesta kestävyydestä huolehtiminen
kiinnostaisi aivan muita tahoja, esimerkiksi luonnonsuojelijoita.
19.9.2002
 Löysin
neuvotusta paikasta Pajalan
kunnasta paratiisimaisen aarniometsän jättiläismäisine
aihkimäntyineen. Toinenkin toiveeni toteutui: kävelin tuntikausia
näkemättä edes vanhoja tulipaikkoja, muista ihmisistä
puhumattakaan. Suomen puolella tällainen ei ole mahdollista.
Päivän päätteeksi palasin ihmisten maailmaan. Leiripaikka
oli kaunis ja käytännöllinen, vesi ja polttopuut käden
ulottuvilla, matka louteelta autolle alle sata metriä. Ympäröivää
metsää oli aikoinaan varovaisesti hakattu. Kaksi paikallista
asukasta kävi laskemassa järven täyteen verkkoja. Heidän
poistuttuaan jäin yksin pimenevään iltaan. Lähetin
tekstiviestin kotiin, tuijotin tulta - ja kuuntelin Hannu Taanilan päiväkirjaa.
15.9.2002
 Lämpötila
oli käväissyt yöllä pakkasen puolella. Ylä-Lapissa
ruska alkaa olla parhaimmillaan, täällä etelämpänäkin
värit voimistuvat kaiken aikaa. Suunnittelen lyhyttä, tervaksentuoksuista
kuvausretkeä alueelle, missä metsä on vanhaa ja kulkijat
harvassa. Kuulin äskettäin, että sellaisia löytyy
Ruotsin puolelta.
Ruskatilannetta voi seurata tiehallinnon
kelikameroista. Tähän tarkoitukseen rajaukset ovat yleensä
riittävän väljiä, mutta kuvan laatu usein valitettavan
heikko. Osa kameroista välittää mustavalkoista kuvaa: mitä
vaaleammalta koivu näyttää kuvassa, sitä keltaisempi
se on luonnossa.
14.9.2002
 Osallistuin
eilen Kuusamossa järjestettyyn metsäpeura-aiheiseen seminaariin,
jonka pääesiintyjä oli Suomen
peura -kirjan tekijä Martti Montonen. Pidän Montosen
v.1974 julkaistua suurtyötä luontokirjallisuutemme ylittämättömänä
mestariteoksena.
Ajattelin, että Martti Montosen tapaaminen oli minulle henkilökohtaisesti
eilisen päivän ja ehkä koko syksyn merkittävin tapahtuma.
Olin väärässä. Sain illalla tiedon äitini kuolemasta.
Henkisesti jo aikaa sitten keskuudestamme poistuneen ikäihmisen kuolema
ei ollut suru-uutinen sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta lähiomaisen
menettäminen koskettaa aina.
12.9.2002
 Lapin yliopisto
saa runsaasti ilmaista mainosta viime vuodet kansainvälisten suhteiden
professorin viransijaisena toimineen Alpo Rusin ponkaistua otsikoihin.
Rehtori Esko Riepula kuittaa esitutkintaan edenneet vakoiluepäilyt
miehekkäästi luonnehtimalla prosessia kärpäsjahdiksi.
Rusin tapaus ei lappilaisia hetkauta, kävi miten kävi. Paljon
pahempi juttu oli aidon lapinjätkän ja paikallisen median lemmikin
Jari Isometsän
käryäminen. Lapin Kansa tasoitti äskettäin pääkirjoituksessaan
hemoheskarpaasien paluuta edustustehtäviin. Mainittakoon, että
Isometsä ei ole Lapin yliopiston professori.
11.9.2002
 Tapasin puolukanpoimintaretkelläni
ruisrääkän. Lintu nousi siivilleen ohrapellosta - melkoinen
nähtävyys sekin näillä leveyksillä. Suomen mahdollisesti
pohjoisin
ruisrääkkähavainto on kesäkuulta Kittilästä.
 Aamun Lapin
Kansasta osui silmiin uutistoimisto TT:n välittämä erikoinen
urheilu-uutinen. Öölannin saarella sijaitsevalla Grönhögenin
golfkentällä
kettu kähvelsi kesken pelin kaksi golfpalloa. Sääntökirjasta
ei löytynyt pykälää tämäntapaisen tilanteen
varalle, joten kilpailun johtaja joutui toimimaan oman harkintansa mukaan.
Uutisessa tähdennetään, että kettu luuli palloja linnunmuniksi
eikä ole aloittamassa uutta harrastusta.
10.9.2002
 Lohenkalastus
on taitolaji, monessakin mielessä. Utsjoella on pantu merkille nopeatempoinen
muuttoliike, joka näyttää liittyvän Tenojoen
loheen. Joukko kalastuksesta innostuneita etelän variksia
tavoittelee kyseenalaisin keinoin paikkakuntalaisille tarkoitettuja kalastuslupia.
9.9.2002
Pinserin
päivityslistan uskottavuus näyttää parantuneen:
aamulla oikeasti päivitetyt johtivat komeasti 7-1! Hienovaraiset
vetoomukset eivät auttaneet, mutta pommin (!?) uhka tehosi. Kiitos
Tommi, hyvin jurnutettu!
 Lähipiirissä viljelty
puolileikillinen luonnehdinta pönttöpää on
saanut uutta sisältöä, kun Frodo kahistelee näyttävä
muovitötterö päässään.
Kyseessä on sukupuolenloivennusleikkauksen jälkeinen varotoimi,
joka estää asianomaista repimästä auki leikkausarpea.
Operaation toivotaan auttavan ns. yhdenasianmiestä havaitsemaan,
että maailmassa on muutakin kuin se yksi asia.
8.9.2002
 Vaelluskilpailun
maalipaikalla näkyi huojentuneita ilmeitä ja onnea onnistumisesta.
Erityisseurannassa ollut kilpailupari Jaska
ja Markus nousi alustavien tulosten mukaan hienosti toiseksi. (Lopullinen
sijoitus 3.)
Ennen kisaa kuntoaan epäillyt Jaska arvioi, että kaikki sijat
välillä 2 - 99 ovat mahdollisia, joten myös ennustus osui
kohdalleen. Onnitteluni kaikille rankan kisan selvittäneille.
7.9.2002
 Urheilutapahtumia
on sanottu keinoksi panna hullut numerojärjestykseen. Oli miten oli,
Rovaniemen ympäristössä kilpaillaan parhaillaan erävaelluksen
Suomenmestaruuksista. Avoimen sarjan osanottajat hikoilevat maastossa
rinkka selässä kolmen vuorokauden aikana toistasataa kilometriä.
Fyysisten ponnistusten lomassa joutuu ratkomaan tietoa, taitoa ja nokkeluutta
vaativia tehtäviä.
Miehethän tunnetusti tekevät lappu rinnassa mitä tahansa,
mutta kilpailussa on mukana naisiakin!
6.9.2002
 Tänään
alkavien Rovaniemi-päivien
runsaaseen ohjelmatarjontaan kuluu yliopiston ja ammattikorkeakoulun välinen
kirkkovenein tapahtuva soutukilpailu. Kaupungin läpi virtaava Kemijoki
tarjoaa mahtavan näyttämön monenlaisille tapahtumille,
joita voitaisiin järjestää nykyistä enemmänkin.
Vuoteen 1991 joella riitti nähtävää koko alkukesäksi,
mutta sitten uitto
lopetettiin yllättävän vähin äänin. Edellistä
jaksoa Rovaniemellä asuessani kävimme usein Maarit-tyttäreni
kanssa katselemassa puukansan vaellusta.
5.9.2002
 Tekee mieli
vähän aamutuimaan marmattaa. Kahdeksan aikoihin Pinserin listalle
oli ehtinyt jo kymmenen blogia, mutta vain kolme niistä (Digicamera,
Pinseri ja Tolvanen) oikeasti päivitettynä. Muut elivät
vielä eilistä päivää.
Vetoomus: päivityslistalla riittää säpinää
ilman vedätyksiäkin!
4.9.2002
 Lapin Kansa
uutisoi tänään näyttävästi etusivullaan, että Ounasjoelle Arktikumin
rantaan valmistuu "maailman ainoa" drive-in-moottorikelkkateatteri.
Matkailijoita vetää Lappiin ennen kaikkea "koskematon" luonto
ja sen ilmiöt: kesällä yötön yö, talvella lumi, pakkanen, kaamos
ja revontulet. Matkailuelinkeinon haasteellisena tavoitteena on yhdistellä
luontaiseduista ja ihmisten keksinnöistä tuotteita, jotka saavat visat
vinkumaan. Lopputulokset voivat yllättää, kuten nyt tämä lumen, kulttuurin
ja moottoriurheilun yhdistäminen.
Siidan ulkomuseoalueella Inarissa
on jo neljänä talvena toiminut lumesta rakennettu teatteri, mutta drive-in
-moottorikelkkateatteri lienee todellakin ainutlaatuinen. Drive-in -kauppoja,
-pankkeja, -terveyskeskuksia ja -ravintoloita on ollut Lapin maaseudulla
yhtä kauan kuin kelkkojakin.
3.9.2002
 Jokohan kesä
loppui? Eilen piti kaivaa esille pitkähihainen paita eikä lämmintä
ole tänäänkään, vaikka aurinko paistaa. Eino
Leino osui Lapin kesästä runoillessaan asian ytimeen, mutta
tarkoitti varmaankin kesiä keskimäärin. Tätä
kulunutta aatellessa mieli ei apeudu.
Lisäsin saitille retkijutun Muotkatuntureilta.
2.9.2002
 Kun elokuva
on kotimainen, ohjaaja sympaattinen, aihe kiinnostava ja tapahtumat sijoittuvat
Lappiin, tekisi mieli vähän kehaista. Valitettavasti tänään TV 1:llä esitettävä
Åke Lindmanin Lapin kullan kimallus tuotti pahan pettymyksen.
Kertomus ei toimi ja tapahtumat junnaavat paikallaan. Kehuttu maisemakuvaus
saattaa vedota lapinhulluihin, mutta maisema-alan ammattilaista sekään
ei sytyttänyt. Parasta hupia oli bongata tuttuja naamoja amatöörinäyttelijöiden
taajasta joukosta.
Minulle olisi kelvannut kultaryntäystä ja perinteisen
kaivun menetelmiä käsittelevä näennäisdokumentti, pieteetillä ja ilman
dramatiikkaa toteutettuna. Suurta yleisöä sellainen elokuva ei tietenkään
miellyttäisi.
1.9.2002
Irtiottoon koneelta kuului
pitkä kävelylenkki ja pyöräily hallilla katsomassa
C-juniorien jääkiekkoa. Aikuisten tasolla Pohjois-Suomen ylpeys
Kärpät kävi
pääkaupungissa antamassa myrskyvaroituksen: Ensin kaatui Tappara
ja sitten Jokerit. Tosipelien alkuun on enää pari viikkoa...
|